Maakunnallista hallintoa

Mielenkiintoista, kuinka meillä Suomessa vaikenemalla hyväksytään asioita. Otetaan esimerkiksi maakuntien uusi hallintomalli, joka ilmeisesti otetaan käyttöön 2019 alkaen. Silloin maakuntien valtuustoihin valitaan ymmärtääkseni noin 1300 uutta valtuutettua. Perusteluja ei kovin paljon ole kuulunut.

Vuosia on puhuttu säästöjen tarpeellisuudesta Suomessa. Koulutuksesta, päivähoidosta ja jopa katujen valaistuksesta on leikattu. Olen miettinyt pääni puhki, millä tavalla uusi maakuntahallintomalli säästää.

Olemme vain reilu viisimiljoonainen kansakunta, mutta kuitenkin näyttää siltä, että tätä kansaa hallitsemaan tarvitaan vähintäänkin kolmiportainen hallintomalli. Mikä tämän maakuntahallinnon tekee mielenkiintoiseksi, on se, että sen rahoitus tulee ainakin aluksi kokonaan valtiolta eli veronmaksajilta.

Tästä saadaankin mielenkiintoinen ajatusleikki. Kuvitellaanpa innokas puolueaktiivi henkilö A. Vaaleissa hänet valitaan eduskuntaan, kunnanvaltuustoon ja lopuksi vielä maakuntavaltuustoon. Kunnassa ja maakunnassa hän on mukana omassa kunnanvaltuustossa sekä maakuntavaltuustossa suunnittelemassa näiden budjettia ja laatimassa raha-anomuksia valtiolle.

Tämän jälkeen hän siirtyy eduskuntaan päättämään näiden rahojen myöntämisestä. Seuraavaksi hän on päättämässä itse myöntämiensä varojen käytöstä kunnissa ja maakunnissa. Jos oikein hyvin sattuu, hän kuuluu vielä valiokuntaan, joka tarkastaa, että varat on käytetty oikein.

Tuskin maailmasta löytyy kovin monia valtioita, joissa näin voi toimia. En vieläkään ymmärrä, mitä hyötyä tästä mallista voisi olla. Kaipa joku tietävä voinee valistaa. Mielestäni tällä kuviolla ei säästöjä synny, ainoastaan kulut lisääntyvät. Onneksi maksaja on aina tiedossa. Veronmaksaja.

MARTTI RAUHALA

Seinäjoki

Kommentoi