Lukijoilta: Voisiko kukin pysyä omalla tontillansa?

Vapaa-ajattelijat voisivat toteuttaa ja juhlia riippumattomuuttaan parhaaksi katsomallaan tavalla. Omassa piirissään.

Mistä tämä valtaisa vimma taistella vastaan monilukuisen (suuren enemmistön?) kansanosan vilpitöntä ja ”ulkopuolisille” harmitonta pitäytymistä omassa näkemyksessään?

Tänä päivänäkin lukuisat ihmiset elävät sisimmässään oikeasti todeksi ja luovuttamattomaksi arvoksi Raamatun evankeliumin totena pitämisen ja siirtämisen lapsilleen/ tuleville sukupolville vakiintuneen kulttuurimme mukaisesti, mm. vuotuisten juhlien vietossa. Minkäs mahtaa, että niistä monet ovat kirkkaasti Raamatun esittämään pelastushistoriaan kytköksissä.

Uskonnottomilla vanhemmilla tulee olla, ja on, oikeus valita, että he ja heidän lapsensa eivät osallistu tilaisuuksiin, jotka ovat heidän uskonnottomuutensa vastaisia. Vaatimus vastaavansisältöisen tilaisuuden järjestämisestä on outo; uskonnollinen tilaisuus ilman uskontoa? Kuin ateria ilman ruokaa?

Koulu lienee luonnollisin, itsestään selvin instituutio siirtämään yhteiskunnassa muotoutunutta kulttuuri- ja arvoperintöä eteenpäin. Mistä tämä vimma sotia ”olematonta?” vastaan; ja itselle otettu oikeus evätä perintö, jonka suuri joukko kuitenkin kokee todeksi ja oikeaksi, ja ehkä vieläkin suurempi joukko ainakin rikastuttavaksi, antoisaksi ja haluttavaksi tradition siirroksi?

Mitä olisi vuodenkierto ilman adventtia, joulua, pääsiäistä, helluntaita…, perhe- ja sukuyhteydet ilman kasteita, siunaamisia, konfirmaatioita, häitä, hautajaisia…? Elämänkulku ilman kirkkoa? Joka ei näitä halua, saa tietysti olla ilman.

Koulusta puheen ollen; jopa kirjakielemme synty liittyy tiiviisti Raamatun tärkeyden kokemiseen, samasta näystä löytyvät juuret kansamme koulujärjestelmän alulle ja edelleen kehittämiselle; lainsäädännössä väärän ja oikean rajat on aikoinaan haettu samasta lähteestä… Ken koko tämän perustan haluaa, ja pakottaa, heittämään yli laidan, niin mitä tilalle!

Minä tahdon säilyttää oikeuden omaan tonttiini, en vain itseäni, vaan ennen kaikkea lapsiani, lapsenlapsiani ja koko kristiyhteisöä varten; tonttiani varjellen ja viljellen kykyni mukaan Jumalan kunniaksi ja omaksi ja läheisteni parhaaksi.

Leena Mattila

Seinäjoki

Mitä olisi vuodenkierto ilman adventtia, joulua, pääsiäistä, helluntaita…, perhe- ja sukuyhteydet ilman kasteita, siunaamisia, konfirmaatioita, häitä, hautajaisia…?

Kommentoi