Lukijoilta: Veroa veron päällä, nyt jo hulevesistäkin!

Kiinteistö- ja muut asumiskustannukset kohoavat kunnissa kurittamaan kaikkia kansalaisia!

Ilkassakin on kerrottu, että Seinäjoella on kiinteistövero noussut melko lyhyellä aikavälillä jopa 100 %. Seinäjoki ei ole ainoa, muilla paikkakunnilla on aivan sama meininki. Nyt jo puuhataan hulevesien verottamistakin. Kuka ratkaisee, mistä ne hulevedet ovat peräisin ja kenelle maksut osoitetaan?

Kansallisella päästölupajärjestelmällä, verotuksella, on suunnitelmissa kerätä autonkäyttäjiltä miljardeja euroja. Tämä taannuttaisi eniten maaseutuväestön taloutta. Väestöä, joille autoilla liikkuminen ja yrittäminen ovat välttämätöntä.

Missä luuraa hallituksessa keskustapuolue, kun vasemmistopuolueet näyttävät saaneen vallan elinolosuhteiden kurjistamisessa? Turvapaikanhakijoiden ylenpalttinen, erittäin kalliilla kustannuksilla toteutettava ylläpito vaatii julkisen talouden tasapainottamiseen maksujen ja verojen korottamista.

Kun mainitun rasitteeseen lisätään vielä ilmastopolitiikan nimissä asuntojen ja autojen omistajille lisättävät kulut, koskettaa se jokaista suomalaista. Maksuja kiristetään valtakunnallisilla ja kuntien omilla päätöksillä. Muun muassa Kiinteistöliiton pääekonomisti Jukka Kero oli taannoin huolissaan tällaisesta kehityksestä.

Asumisen verotuksen jatkuva korottaminen vaarantaa kuluttajan talouden. Vuodesta 2010 alkaen kiinteistöjen ylläpidon kustannusindeksi on noussut monia kymmeniä prosentteja. Samaan aikaan vuokrat ovat kallistuneet.

Veroja ja maksuja maksavien taloudelliset mahdollisuudet selvitä kasvavasta asumismenojen rasituksista heikkenevät huolestuttavasti. Jo nyt korotusten seurauksena on monenlaisia sivuvaikutuksia: asumis- ja toimeentulotukien krooninen kasvu, ostovoiman kuihtuminen, talouskasvun hidastuminen, työvoiman saatavuuden hankaloituminen.

Asumisen kustannusten kallistumisen suurimpia aiheuttajia ovat kiinteistövero, sähkövero, sähkön siirtomaksut, vesi-, jätevesi- ja jätemaksut, tienhoitokustannukset ym. PTT:n tekemien laskelmien mukaan siirto- ym. maksujen vuosittainen korotus 15 prosentilla on nostanut omakotitalon kustannuksia lyhyessä ajassa jopa 450 eurolla vuoteen ja nousu jatkuu...

Asumisen kustannusten nopealla kasvulla on myös yhä haitallisempi osuus elämisen laatuun. Ei olekaan harvinaista, että asukkaiden ja asunnonomistajien on yhä useimmin turvauduttava julkisten tukijärjestelmien käyttäjiksi.

Ja mitä sote-ratkaisut vaikuttavat kiinteistöveron muodostukseen? Ennustettavissa on, että soten kustannuksien nousuvaikutuksia kunnissa pyritään kiinteistöveron nostolla sujuttamaan. Kyseisen veron osuus kuntien tuloista kasvanee merkittävästi.

Toivottavasti me kuntapäättäjät arvostamme kuntalaisia, äänestäjiämme, ettei kiinteistö- ja muita veroja nosteta niin paljon kuin valtion päätökset enimmillään sallivat.

Rakennusten kiinteistöverotuksen arvot ovat samat koko Suomessa. Kuntien omat veroprosenttipäätökset määrittävät verovelvollisen kiinteistöverorasituksen.

Kiinteistöveron osuutta on pyritty kasvattamaan viime vuosina. Sama suuntaus on oletettavasti päämääränä tulevinakin vuosina. Kunnalliset maksut nousevat, kun luottamushenkilöt niin päättävät.

Veron kehittämisen suhteen onkin vastuullisesti tarkasteltava arvojen ja maksukyvyn vaihtelun vaikutukset verotuksessa ym. kunnallisissa päätöksissä.

Maksujen kohtuullisuuden määrittämisen pitäisi koskea myös tonttien kiinteistövero-osuutta. Samalla olisi verossa otettava huomioon verollisen maksukyky.

Nyt ovat ne ajat vuodesta taas käsillä, kun päätetään veroista ja maksuista vuodelle 2020. Verojen ja maksujen nostoaikeista ovat jo monet kunnat vihjanneet.

Nyt kannattaisikin tehdä säästöpäätöksiä kuntien uusien komeiden keila-, liikunta/uimahallien-, paloasemien, uimahallien, kirjastojen ja kunnantalojen rakentamisesta. Satojatuhansia maksavien taulujen ja maitokannujen varastoon ostosta puhumattakaan.

Ulkona luonnossa on terveellistä ja nautinnollista liikuntatilaa ilmaiseksi jokaiselle.

Pentti Hautala

Töysä

Kommentoi