Lukijoilta: Vastaus Kauhajoen kirkkoherralle

Kiitokset Kauhajoen kirkkoherra Jouko Ala-Prinkkilälle kysymyksistä (Ilkka 29.11.2019). Vastauksena esitän seuraavaa.

Tunnustuksettomien hautausmaiden perustaminen ei estä katsomuksellisia yhteisöjä ylläpitämästä omia hautausmaita. Vaikka hautausmaat olisivat kunnallisia, en näe estettä ilmaista hautaamisessa edesmenneen tai jälkipolven vakaumusta.

Miksi seurakunnat eivät anna kappeleita uskonnottomiin hautajaisiin, jos kerran kirkoissa voidaan järjestää joulujuhlia, jotka eivät ole uskonnollisia tilaisuuksia?

Jos seurakunnat järjestäisivät koululaisille tarkoitetut uskonnolliset tilaisuudet, se ei sulje uskontoja julkisesta tilasta eikä varsinkaan korosta negatiivista uskonnonvapautta. Kun yksilö harjoittaa uskontoa vapaasta tahdostaan eikä viranhaltijan päätöksellä, korostuu nimenomaan positiivinen uskonnonvapaus eikä negatiivinen. Kyse on tässä menettelystä. Aidosti vapaan teon lähtökohta on ihmisessä itsessään.

Jokaisen kantelupukin kautta tehdyn kantelun takana on oppilaan, huoltajan tai opettajan pyyntö, joka koskee vääräksi koettua menettelyä. Kaikki yhteydenotot eivät päädy kanteluun. Kanteluiden tekeminen ei ole edes palvelun tarkoitus eikä Uskonnottomat Suomessa ry (USry) tee niitä omasta aloitteestaan.

Se, että kantelut koskevat lähinnä ev.lut. kirkon ja julkisen vallan suhdetta, onkin miettimisen arvoinen paikka.

Kysynkin, miksi ainoastaan luterilaisten uskonnonvapaus edellyttää viranhaltijan päätöstä uskonnon harjoittamisesta, kun päätös heijastuu myös muihin ryhmiin? Jos luterilaisten uskonnonvapaus edellyttää julkisen vallan järjestämiä uskonnollisia tilaisuuksia kouluissa ja päiväkodeissa, niin miksi se ei edellytä niitä esimerkiksi Kelassa, verotoimistossa tai maanmittaustoimituksissa? Ensin mainituissa yksilö on kokonaisvaltaisemman julkisen vallan käytön kohteena kuin jälkimmäisissä.

Perustuslakivaliokunnan mukaan (PeVM 2/2014) koulujen toiminnassa on huomioitava julkisen vallan neutraalisuuden vaatimus sekä indoktrinaation kielto. Ajatus julkisen vallan neutraliteetista ei ole USry:n keksintö. Se on kirjoitettu lakiin.

Suomen kaltaisessa yhteiskunnassa, jossa on turvattu omantunnon ja uskonnon vapaus, on näiden vapauksien suojaamiseksi julkisen vallan pysyteltävä mahdollisimman neutraalina ja puolueettomana. Julkisen vallan tehtävä on huolehtia siitä, että me täällä näine erilaisine katsomuksinemme tulemme toimeen keskenämme. Suomalaisen yhteiskunnan jatkuvuus edellyttää sitä.

Haluaisiko Kauhajoen kirkkoherra lopettaa nämä oikeudet ja luoda Suomeen katsomuspakon? Mitä arvoa on sellaisella uskolla, johon ihmiset pitää pakottaa?

Tutustuminen ja vierailut eri uskonnollisiin yhteisöihin ilman muuta kuuluvat katsomusopetukseen, oli malli mikä hyvänsä. Viranhaltijan päätöksin tapahtuva systemaattinen yhden uskonnon harjoittaminen on kuitenkin täysin eri asia.

Katsomusten välistä vuoropuhelua tarvitaan. Toiveena olisi, että sitä voisi käydä muutenkin kuin laillisuusvalvojien ja yleisönosastojen välityksellä.

Kari Hännikäinen

Uskonnottomat Suomessa ry, vpj.

Kommentoi