Lukijoilta: Vastaus kansanedustaja Satu Hassille

Täsmentäen kansanedustaja Satu Hassin kannanottoa alkukesän twitter-kirjoitukseen, jossa hän ei hyväksynyt, että meillä Suomessa voitaisiin kehua meidän ruuan alkutuotantoa eettiseksi ja luonnonmukaiseksi. Ja hän vastauskirjoituksessaan minulle 10.9. vetoaa niin ympäristökeskuksen kuin luonnonvarakeskuksen tekemiin tutkimuksiin ja julkaisuihin.

Suomihan on erilaisten tutkimuksien luvattu maa, tutkimuksia tutkimuksien perään tulee kuin liukuhihnalta, mutta onko näillä kaikilla tutkimuksilla tieteellistä pohjaa vai tehdäänkö tutkimuksia siltä pohjalta, mitä eri tahot niiltä edellyttävät.

Näin tavallisena maalaispoikana en oikein ymmärrä, miten muutaman vuoden sisällä nautaeläimet, varsinkin lehmät, ovat alkaneet märehtiä ja piereskellä ympäristölle haitallista metaanikaasua. 1960-luvulla meillä oli lypsylehmiä runsaat miljoona, kun nykyään niitä on vain noin 200 000 eikä silloinkaan puhuttu, että ilmastossa olisi vaarallisia metaanikaasuja eikä tavallinen maaseudun kuolevainen olisi edes ymmärtänyt silloin, mitä tällainen sana merkitsi. Lypsylehmät olivat silloisen maaseudun turva ja elämisen ehto ja monille suurperheellisille pikkutilallisille kultaakin arvokkaampi ravinnon lähde.

Nyt lehmästä jonkin luonnonvarakeskuksen mukaan on tullut haitta nykyisille ja tuleville sukupolville, vaikka lehmä on pysynyt aivan samanlaisena vuosikymmenten ajan. Eikö tämä juuri johda siihen, että maataloutta ja varsinkin tuotantoeläinten kasvattamista ollaan ajamassa alas, aloittaen vaikkapa turkiseläimistä ja näin palattaisiin luonnon monipuoliseen keskiaikaan.

Myös niin kauan kuin Suomen historiaa tunnetaan, on peltoja raivattu suurimmaksi osaksi suoalueilta, joten lähes kaikki nykyiset peltoalueet ovat aikoinaan olleet silkkaa nevaa taikka järven pohjaa.

En tiedä mitä isoisäni Tuomas aikoinaan olisi ajatellut, kun hän nuorena miehenä 1800-luvulla alkoi Koskelan Jussin tavoin raivata ja kuokkia raa’asta suosta viljelysmaata, että jo sadan vuoden kuluttua raivatut pellot ovat uhka meidän ympäristöllemme ja ilmastolle.

Entä sitten, kun se karjanlanta jalostettaisiin ja käytettäisiin biokaasun valmistukseen ja siitä jäänyt kansanedustaja Hassin mainitsema pöperö kuljetettaisiin sinne missä sitä tarvittaisiin, ei ainakaan pelloille, koska tästä pöperöstä olisi imetty kaikki ne tärkeät ravinteet, joita peltokasvit nimenomaan tarvitsisivat ja joka lisäisi sitä turhanpäiväistä työtä, mitä nykyään niin suositaan.

Joten kyllä yhä edelleen tuntuu siltä, että kansanedustaja Satu Hassi ja monet muut aatetoverit eivät tunne käytännön asioita, vaan ne perustuvat näihin tutkimustuloksiin, joita on ilmeisesti tutkittu vain yhdeltä kantilta ja luonnon monipuolisuuteen ja ilmastonmuutokseen vedoten ollaan yhä rajoittamassa maaseudun yrittämistä ja elinkeinoja.

Mutta vielä me täällä maaseudulla elämme puhtaassa ympäristössä, mitä nyt keväisin ja syksyisin saattaa pelloille levitetty p-a haista, mutta onhan siinä mukana rahankin hajua, jota myös kaupunkilaiset pääsevät jokamiehenoikeudella lähempää haistelemaan ja virkistäytymään puhtaassa maaseudun ilmastossa.

Simo Ketelimäki

Alavus

Kommentoi







Luetuimmat pääkirjoitukset