Lukijoilta: Työehtosopimusshoppailun lopettaminen liikaa keskustalle

Nyt vt. pääministeri Antti Rinne uhkasi rajoittaa, jopa lopettaa Posti Oy:n sopimussotkuissa työehtosopimusshoppailun valtion yrityksissä. Niin Postissa myös tapahtui. Postin ao. työntekijät välttivätkin palkkojensa polkemisen. Sekö oli väärin keskustapuolueen johdon mielestä?

Herättääkin ihmetystä, miksi se aiheutti keskustapuolueen ministereissä ja puolueen johdossa luottamuspulan pääministeriä kohtaan? Pääministeri joutui eroamaan, samalla hallituskin erosi.

Todelliset perusteet luottamuspulaan ovat jääneet epäselväksi. Rinteen pyydettyä tarkennusta, sitä ei ilmoitettu. Pulasta lopulta ilmoitettiin hyvin tulkinnanvaraisesti sähköpostilla. Perusteita on keskustapuolueessa haeskeltu vielä Rinteen eron jälkeenkin. Syytä on kummasteluun.

Erotessaan Rinne myönsi julkituloissaan toimineensa Postin sekoilun suhteen harkitsemattomasti. Mutta mistä todellisuudessa sitten oli kysymys?

Jäljet johtavat ”sylttytehtaalle” Etelärantaan sekä entiseen pääministeri Juha Sipilään. Muistetaan edellisen hallituksen sitoutuminen työnantajaleiriin. Työntekijäjärjestöjen pakottaminen Sipilän toimesta mm. kikyyn tuli Etelärannan taholta.

Täytyy muistaa, että Posti Oy:n hallitus oli Sipilän hallituksen valitsema. Jäsenet siinä olivat enemmistönä liike-elämän edustajia.

Posti valittiin työmarkkinashoppailun tienraivaajaksi. Sen epäonnistuessa Eteläranta hermostui. Keskustan eduskuntaryhmä ja puolueen johto saatiin Sipilän tahon toimesta pääministeri Rinteen kimppuun julistamalla pääministerille luottamuspula.

Ihmettelyä on jatkettava, miksi muut hallituspuolueet eivät luottamuspulaan yhtyneet, päinvastoin antoivat pääministerille oman puolueensa ohella tukensa.

Keskustan toiminta vaaransi hallitustyön ja merkittävien uudistusten eteenpäin viemisen. Hallitussopimuksessa on keskustalle pöytä katettu kaikilla herkuilla. Miksi keskusta vaaransi sille todella edullisen hallitussopimuksen?

Maan edun vuoksi Rinne katsoi parhaaksi erota. Hallitus voisi jatkaa keskeneräistä, eriarvoisuutta vähentävää uudistustyötään.

Rinne pääministerinä lähti valtion omistajaohjausministerinä toimineen Sirpa Paateron, puoluetoverinsa avuksi ottamalla voimakkaasti julkisuudessa kantaa Postin työntekijöiden puolesta.

Hinnan siitä maksoi ensiksi Paatero eroamalla, mutta se ei keskustalle ja Etelärannalle riittänyt. Eihän tämä offensiivi muuten selity kuin Etelärannan tavoitteiden vaarantumisella.

Ovathan meneillään mittavat palkansaajaliittojen ja työnantajapuolen työehtosopimusneuvottelut, joiden tavoitteita painostetaan lakoilla ja työsuluilla.

Mutta miksi ihmeessä keskustapuolue sitten lähti mukaan tukemaan työnantajapuolen tavoitteita? Eihän puolue sieltä taholta tule saamaan kannatustaan lisättyä. Keskiluokkahan on aina ollut kokoomuksen ”heiniä”.

Eikä se tällä tavoin voi lisätä kannatustaan kaupungeissakaan. Ja perussuomalaiset hankkivat kannatusta k”mailla” populistisilla lupauksillaan.

Selittyykö Rinne-offensiiviin mukaan lähteminen keskustapuolueen uuden ja nuoren puheenjohtajan sekä eduskuntaryhmän puheenjohtajan kokemattomuudella? Heidät oli helppo saada tottelemaan Sipilää, joka näyttää tosiasiassa edelleen johtavan puoluettaan.

Tämä tie voi johtaa keskustapuolueen ojasta allikkoon. Se tietäisi väistämättä tämän hallituksen hajoamista. Myös keskustapuolue tarvitsee muiden luottamusta.

Pentti Kallio

Seinäjoki

Kommentoi