Lukijoilta: Tuulivoimarakentamisesta vastine OX2:n maajohtaja Teemu Loikkaselle

Teemu Loikkanen, mielipidekirjoituksessasi 6.9.2019 Ilkassa käydään ansiokkaasti läpi sähkön hintakehitystä. Siihen en ota isommin kantaa, mutta tuulivoimarakentamiseen ja sen haittoihin olen valitettavasti joutunut perehtymään Abo Wind Oy:n Lappajärven Iso-Saapasnevan hankkeessa. Sähkön hintakehitystä kommentoin ajatuksella, että omasta viimeisestä sähkölaskustani noin 60% meni sähkön siirtokuluihin.

Suomalainen energiakeskustelu on kuluttajan kannalta pahasti hakoteillä. Päättäjät olivat valmiita myymään kansallisen rahasammon, sähköverkot, kansainvälisille sijoittajille. Onko nyt tapahtumassa sama myös maisemille ja suomalaiselle luonnolle? Kansallisomaisuus maiseman muodossa myydään ulkomaisille energiayhtiöille tuulivoimarakentamisessa. Varmastikin tätä jättimäistä Länsi-Suomeen kohdistuvaa tuulivoimarakentamista tulevat polvet katuvat samoin kuin energiaverkon myyntiä ulkomaisille sijoittajille.

Tuulivoimatuotanto tarvitsee rinnalleen myös säätövoimarakentamista, joka käsittääkseni nostaa tuulivoimalla tuotetun energian hintaa, kun se lasketaan oikein, varastointi ja uudet siirtoyhteydet nostavat kustannuksia. Onko ydinvoima valmiine siirtolinjoineen ja tuotantolaitoksineen myös ympäristön ja kuluttajan kannalta paras ratkaisu? Tuulivoimalla tuotetun sähkön osuus on vain 9% kokonaiskulutuksesta vuonna 2018.

Hyvin usein tuulivoimatoimijat ja kunnat heittävät argumentin, että tuulivoima tuo verotuloja ja työtä kuntaan. Pyydettäessäkään näistä ei saa tarkkoja laskelmia, niin kuin kirjoituksessa oli sähkön hinnan osalta hyvin perusteellinen analyysi.

Tuulivoimahankkeiden kokonaistaloudellista selvitystä hankkeista on vaikea saada. Paljonko hankkeet vaikuttavat kiinteistöjen arvoihin ja siten kuntien mahdollisiin kiinteistöverotuloihin? Miten hankkeet vaikuttavat muuhun elinkeinotoimintaan? Minkälaisia vaikutuksia hankkeilla on esimerkiksi Lappajärvellä asumisviihtyvyyteen, loma-asukkaisiin ja mahdollisiin paluumuuttajiin? Näitä asioita joutuu vastuullinen päättäjä pohtimaan kun äänestää tuulivoimakaavasta.

Länsi-Suomi on luvitettu täyteen tuulivoimatuotantoa ja tuulivoimayhtiöt uusivat ja hakevat olemassa oleville hankealueille tehonnostoja voimalakorkeutta nostamalla. Kohta tuulivoimavapaa-alue on arvokas harvinaisuus ja sitä voidaan käyttää hyväksi matkailussa ja muussa elinkeinotoiminnassa.

Lappajärvi Etelä-Pohjanmaan helmenä ja arvokkaana maakunnallisena kulttuurimaisema on säilyttämisen arvoinen jälkipolville. Tuulivoimarakentamista eivät Suomessa oikeastaan pysty valvomaan kukaan muu kuin kansalaiset. Valta alueiden kaavoittamisesta on siirretty kunnille, joilla on kaavamonopoli ja vastuu on viime kädessä valtuutetuilla. Arvokkaaseen kulttuurimaisemaan voidaan maisemakuvaa voimakkaasti muuttavia voimaloita rakentaa kovin helposti. Lappajärven hanketta varmaan jo toteuttaisiin elleivät Ely ja yksityishenkilöt olisi vaatineet hankkeeseen Yva-selvitystä.

Jos kaava-alueelle rakennetaan asuinrakennuksia, kaavakuulemisissa kunnat ja kaupungit ovat erittäin tarkkoja ja päätetään räystäskorkeudet, talot väritys yms. Kaipaisin samaa tarkkuutta myös massiiviseen tuulivoimarakentamiseen. Lappajärven voimaloiden näkymäalue tulee järvimaisemassa olemaan 30 km. Hanke-alue sijoittuu Evijärven ja Vetelin kuntien rajoihin ja maakuntarajaan.

Lähtökohtaisesti tuulivoimarakentaminen pitää sijoittaa maakuntakaavoissa osoitetuille alueille. Tällöin kansalaisella on jokin suoja ja turva ajatellen muita puolustettavia arvoja kuin tuulivoimarakentamisen hetkellinen rahassa mitattava verotulo. Miksi näitä rajoja venytetään ja kokeillaan, mihin asti voidaan tuulivoimarakentamisessa mennä?

Jaakko Viinamäki

Haapavesi

Kommentoi







Luetuimmat pääkirjoitukset