Lukijoilta: Te olette minun todistajani – Todistajaseura 100 vuotta

Kuluva vuosi on Evankelisluterilaisen Todistajaseuran 100-vuotisjuhlavuosi.

Todistajaseura on perustamisestaan lähtien toiminut puhtaasti maallikko-periaatteella ja -voimin ja on siinäkin suhteessa merkittävä osa Suomen yleistä historiaa.

Juhlavuoteen starttasimme uudenvuoden päivän Messulla Seinäjoella, Hyvän Paimenen Kappelissa. Tilaisuus oli samalla maallikkoliikkeestä kertovan 100-vuotisjuhlakirjan Te olette minun todistajiani julkistamistilaisuus. Kirjan ovat toimittaneet TT Reijo Arkkila ja rovasti Markku Niemelä Suomen luterilaisesta evankeliumiyhdistyksestä sekä professori Seppo Suokunnas ja Tapio Niemistö.

Perusteet maallikko-saarnalle ja -toiminnalle nousevat Raamatusta: ”Mutta te olette valittu suku, kuninkaallinen papisto, pyhä heimo, omaisuuskansa, julistaaksenne sen jaloja tekoja, joka on pimeydestä kutsunut teidät ihmeelliseen valkeuteensa”.

Yleinen pappeus saadaan kasteessa, ja tärkeätä on nähdä, että kaikki kristityt ovat kasteen kautta päässeet ja asetetut tähän tehtävään.

Herätysliikkeet olivat maallikkoliikkeen tienraivaajina Suomessa 1700-luvun lopulla. Uranuurtajana Suomessa toimi ”Länsi-Suomen rukoilevaisuus”.

Maallikkosaarna koki vastarintaa alusta alkaen. Vaikka hartausseurat olivat vuonna 1726 annetulla ns. konventikkeliplakaatilla kiellettyjä, ne alkoivat maassamme yleistyä jo varhain 1800-luvulla.

Osa papeista asettui vastustamaan vapaata maallikkosaarnaa. Se toi kirkkoon vuosikymmeniä kestäneen riidan.

1800-luvun lopun maallikkovastaisuuteen vastasi Suomen luterilainen evankeliumiyhdistys lisäämällä maallikkosaarnaajien määrää. Monet herätysliikkeen tunnetuista johtajista olivat maallikkosaarnaajia.

Todistajaseuran syntymisen alkujuurena voidaan pitää 12.9.1895 pidettyä nk. ”Härmän Kokousta”. Sen jälkeen maallikkosaarnaajat alkoivat järjestäytyä. Kokouksia pidettiin eri puolilla Suomea.

Todistajaseura perustettiin 6.10.1919. Joukko evankelisia saarnaajia oli koolla Kurikassa, Luovan kylässä Laitilan talossa 6.10.1919. ”Niin päättivät veljet pyhällä innolla ruveta laatimaan sääntöehdotusta ja keräämään jäseniä” uutta seuraa varten.

Perustajina olivat Emil Nikula, Sanfrid Liedes, Juho Salo, Samuli Laitila, Mikko Koskihomi, Nestori Kallio, Janne Vähäranta, Iivari Porkkala, Fabian Toivonniemi ja Lassi Partanen. Uuden seuran kotipaikaksi päätettiin nimetä Vaasa.

Seura merkittiin yhdistysrekisteriin 21.5.1921. Seuran virallinen nimi oli siis ”Evankelisluterilainen Todistajain seura”, kunnes nimi 1965 muutettiin Suomen evankelisluterilaiseksi Todistajaseuraksi. Seuran ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Lassi Partanen.

Alkuvuosikymmenien jälkeen toiminta on huomattavasti pienentynyt. Toimintaa on tällä hetkellä lähinnä Vaasa-Ilmajoki-Seinäjoki-Soini akselilla. Soini on keskeisin seura- ja juhlapaikka. Todistajalehti on edelleen hyvin merkittävä ja odotettu vieras kuukausittain monissa kodeissa.

Te olette minun todistajiani. Kun paino on sanassa ”minun”, se asettaa ”todistajan” omalle paikalleen lähettäjäänsä Kristukseen nähden. Lähetetty ei toimi itsekseen, vaan toimittaa lähettäjänsä sanoman kuulijoille. Todistuksen tulee perustua vain Jumalan sanalle, siihen mitään lisäämättä ja pois ottamatta, piirtoakaan ei saa muuttaa.

Todistajaseura on sitoutunut yksin Raamatun totuuteen ja sitä oikein selittäviin luterilaisiin tunnustuskirjoihin. ”Ja tämä on se todistus: Jumala on antanut meille iankaikkisen elämän, ja tämä elämä on Hänen Pojassansa”.

Ossi Niemistö

Todistajaseura

Kommentoi







Luetuimmat pääkirjoitukset