Lukijoilta: Suomelle kunnianhimoinen puheenjohtajuusohjelma

Suomi toimii Euroopan unionin puheenjohtajamaana 1.7.–31.12.2019. Puheenjohtajamaa laatii kansallisen puheenjohtajuusohjelman, jossa se määrittelee oman kautensa asialistan painopistealueita. Luonnos ohjelmaksi on laadittu eduskunnan suuressa valiokunnassa. Uusi nimettävä hallitus hyväksyy ohjelman kesäkuussa.

Suomen puheenjohtajakausi 1999 oli suuri menestys. Silloin sovittiin unionin laajentumisesta. Puheenjohtajamaa Suomi sai turvattua, että Baltian maat olivat uusien jäsenten joukossa. Tampereen huippukokouksessa sovittiin EU:n kehittämisestä oikeuden ja turvallisuuden alueena. Oikeudellista yhteistyötä, tuomioiden tunnustamista, terrorismin ja rikollisuuden torjuntaa sekä maahanmuuttopolitiikkaa linjattiin. Tampereen ohjelman luomisessa puheenjohtajan aloitteellisuus oli hyvin keskeinen.

Puheenjohtajakaudella ovat käsittelyssä tärkeät keskeneräiset asiat. Näitä ovat nyt Britannian ero brexit sekä seuraavien seitsemän vuoden budjetin rahoituskehykset. Puheenjohtajamaa voi kuitenkin hyvin nostaa asialistalle 4–5 omaa asiaa, joista se pyrkii saamaan ratkaisun aikaiseksi tai joista se haluaa prosessin, joka johtaa tärkeisiin poliittisiin ratkaisuihin.

Suomen puheenjohtajakauden yleistavoitteen pitää olla, että unionia pyritään kehittämään myönteisessä hengessä ja niitä aihealueita etsien, jotka yhdistävät jäsenmaita. Suomella on maine asiat osaavana ja hyvin kompromisseja etsivänä jäsenenä. EU tarvitsee nyt korkean profiilin vastakkainasettelun sijasta yhteishenkeä.

Laittoman maahanmuuton torjuminen on ollut eniten jäsenmaiden ja kansalaisten kesken ristiriitoja aiheuttaneita asioita. Välittömät uhat eivät nyt ole suuria, mutta pitkällä tähtäimellä kyllä. Jos yhteistä ratkaisua halutaan etsiä, on nyt oikea ajankohta. Sopimus Turkin kanssa pakolaisvirran katkaisemisesta on toiminut hyvin. Siksi vastaavien sopimusten laatiminen muidenkin naapurimaiden kanssa on paras ratkaisu. Suomeen voitaisiin luottaa, että sopimuksista neuvoteltaessa ihmisoikeudet otettaisiin hyvin huomioon.

EU:n Lissabonin perussopimuksessa on solidaarisuuslauseke. Se on hyvin yleinen velvoite auttaa jäsenmaata, joka joutuu ulkopuolisen uhan tai hyökkäyksen kohteeksi. Suomen puheenjohtajakaudella pitäisikin käynnistää prosessi, jossa arvioitaisiin erilaisia uhkatilanteita ja eri EU-maiden valmiutta ja kykyä osallistua näiden uhkien torjuntaan. Ennakoitavuus lisäisi merkittävästi vakautta Euroopassa ja olisi Suomelle erityisen tärkeä.

Suomi on maa, joka ymmärtää Venäjän historiaa ja tätä päivää. Suomen pitäisikin käynnistää EU:n Venäjä-strategian laadinta. Lähtökohtana pitäisi olla kummankin osapuolen turvallisuusintressien yhteensovittaminen ja kaupallisen yhteistyön ehdollistaminen sääntöjen ja oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen. Vastakkainasettelusta pitäisi siirtyä yhteistyöhön, sillä Kiina haastaa sekä EU:n että Venäjän.

EU on liiaksi viehättynyt sääntelystä. Uusi komissio aloittaa Suomen puheenjohtajakaudella. Tässä yhteydessä pitäisi pyrkiä selkeyttämään EU:n ja jäsenmaiden toimivallan rajat tulevan komission lainsäädäntöohjelmaa varten. EU ei saa pyrkiä toimimaan aloilla, jotka kuuluvat jäsenmaiden päätäntävaltaan. Lisäksi Suomen pitäisi nostaa tarpeettomien normien karsiminen ohjelmaan.

Suomen puheenjohtajakaudella ihmisen aiheuttamien päästöjen rajoittamisen pitää olla keskeisessä asemassa. Kivi- ja ruskohiilen käytön kieltäminen on tärkeä askel. Bioenergian käytön edistäminen on asia, joka Suomen pitää nostaa asialistalla korkealle. Vastuuttomin ympäristöpäätös EU:ssa on ollut Saksan siirtyminen ydinvoimasta kivihiilen käyttöön. Suomen pitäisi uskaltaa ottaa Saksan päätökset esille esimerkkinä toiminnasta, jota ei voida hyväksyä.

Kimmo Sasi (kok.)

eurooppaministeri puheenjohtajakaudella 1999, eurovaaliehdokas

Kommentoi







Luetuimmat pääkirjoitukset