Lukijoilta: Suomalaisen kirjallisuuden päivänä

”Maa kunnasten ja laaksoen/ mi on tuo kaunoinen?”

Tänä suomalaisen kirjallisuuden päivänä 10. lokakuuta on suorastaan kunnia-asia muistaa, mihin suomalaisuutemme ja etenkin kansallinen itsetietoinen kulttuurimme on rakentunut.

Alkulauseen teksti on tämän päivän liputuksen syy ja aihe. Kansalliskirjailijamme Aleksis Kivi suomii nimirunossaan Suomenmaa terävän analyyttisesti ja jopa itsenäisyytemme ajan tapahtumia ennakoiden! Suomen historia on ”vaatinut” sankaritekoja, joita Kivi on kirjannut runoonsa.

Suomi-kirjallisuuden tunnetuimmat runoilijat ja romaanikirjailijat kuten Eino Leino, Veijo Meri ja Väinö Linna ovat avoimesti tunnustaneet, että heidän uransa tärkein esikuva ja kannustaja oli juuri Nurmijärven mies.

Kiven tunnetuimmat teokset Seitsemän veljestä ja Nummisuutarit kuvaavat suomalaisen sielunelämän moninaisuutta, etenkin miehen perusluonnetta.

Kiven elämänkaaren aikana kansallista tunnustusta tuli niukasti, ja hän sai yliopistoprofessori A. Ahlqvistilta tyrmäävän arvostelun pääteoksestaan.

Kivi oli ilakoiva persoona mutta sairastui ja hiipui 38-vuotiaana ennenaikaiseen poismenoon.

Aleksis Kiven verrattomista runoista on yli kymmenestä tehty sävelmä, kuten Sunnuntai, Keinu, Sydämeni laulu, Metsämiehen laulu, Oravan laulu ja tietenkin myös Suomenmaa.

”Mun sydämmein autuudest sykkyy/ ja taivaana otsani loistaa”, virittelee Kivi rakkaalleen Onnelliset-runossaan. Voiko metsäluonnon ja asukkinsa oravan ylistystä ihanammin soinnutella kuin Kivi: ”Makeasti oravainen nukkuu sammalhuoneessansa...”

Suomalaisen runokielen ja kertomataiteen suuren luomisvoiman pioneeri kansalliskirjailijamme on. Suurista suomalaisista on Aleksis Kivi taatusti ansainnut kunniapaikan ja lippupäivänsä 10.10., syntymäpäivänään.

Jouko Pesonen

Alajärvi

Kommentoi







Luetuimmat pääkirjoitukset