Lukijoilta: Sitä niittää, mitä kylvää

Kiitollisena katson lakeuden kääntymistä kultaiseksi sadonkorjuun aikaan. Puhdas, hyvä, ravinteikas ruoka, jota maanviljelijät meille kasvattavat, on täällä maalla lähellä ja terveen elämän perusta. Läheltä, puhdasta, hyvää ruokaa, joka on kasvatettu eettisesti kestävällä tavalla – sitä läheltä tarkkailemalla suhde ruokaan muuttuu ja jokainen ruokailuhetki on pieni nostatus arjesta.

Niin varmasti ja ajattomasti kuin vilja kypsyy joka vuosi, seisoo pohjalainen yrittäjyys jalat maassa ja selkä suorana. Pohjalainen rehellisyys kuulostaa ehkä kliseeltä. Sarkasti voi jopa sanoa (ja on minulle sanonutkin), sellaiseen uskominen on sinisilmäisyyttä. Sitten olen sinisilmäinen – ja ylpeä siitä! Luotan lähtökohtaisesti ihmisten rehellisyyteen ja harvoin olen joutunut pettymään.

Samaan aikaan mietin omaa yritystäni ja yrittäjyyttä. Puolitoista vuotta olen tehnyt töitä ja nyt alkaa kätten töiden jälki näkyä – sato kypsyä. Joka päivä saan ylpeänä katsoa, miten ekonomitoimistolaiset säkenöivät, itseohjautuvasti vievät yritystä eteenpäin, kehittyvät ja kehittävät, nauttivat toisistaan ja väitän: viihtyvät töissä.

Mitkä ovat ne siemenet, joita olen omaan henkilökuntaani kylvänyt näiden puolentoista vuoden aikana, jotka olen ollut yrittäjä?

Strategia. On erittäin tärkeä luoda työyhteisölle yhteinen visio, tahtotila. Vain tieto siihen, mihin yritys pyrkii ja mikä on minun roolini siinä, saa ihmiset soutamaan samaan suuntaan. Kun pitkän tähtäimen suunnitelma tehdään yhdessä, tulee siitä kaikkien yhteinen suunnitelma, johon kaikki ovat sitoutuneet. Riittävän konkreettiselle tasolle vietynä, suunnitelma alkaa toteutua kuin itseään. Eikä mikään ole sen palkitsevampaa kuin sitten onnistua – onnistua yhdessä!

Olen yrittänyt antaa oman intohimoni yritykseeni, työhöni ja niihin ihmisiin, joita siellä on, näkyä ja kuulua. Haluaisin olla kävelevä strategiamme. Hengitän ja elän sitä ja rakastan sitä – ja kappas – silloin muutkin alkavat rakastaa sitä. Rakkaus on vahva sana, mutta niin on myös se yrittäjähenkisyys ja yhteishenki, joka toimistolla vallitsee.

Vaikka ihmiset toteuttaessaan intohimoaan, voivat olla hyvin erilaisissa ja eri tavalla vastuullisissakin rooleissa yrityksessä, jokaisen työpanosta tarvitaan ja erilaiset roolit ja ihmiset täydentävät toisiaan. Erilaisuuden ymmärtäminen ja arvostaminen työyhteisössä sitoo porukan yhteen ja sallii jokaisen olla oma itsensä ja sellaisenaan elintärkeä osa yritystä. Kaikkien ei tarvitse olla kehittäjiä vaan meille sopii myös erittäin paljon puurtajia, joille oma työ sellaisenaan on se intohimo.

Yritän aina tuntosarvet ulkona kuulla ihmisten ideat ja ajatukset ja avata ovia niiden toteuttamiseen. Annan kaikille halukkaille mahdollisuuksia kehittää ja kehittyä, vaikuttaa omaan toimenkuvaan ja koko yritykseen.

Liian moni ihminen elää tukahdutettuna työyhteisössään ja kun heidät vapautetaan, uskomattomia tuloksia alkaa syntyä. Miksi emme rohkenisi kokeilla? Joskus onnistumme, joskus erehdymme – entä sitten? Se, joka ei koskaan tee virhettä, ei ole koskaan yrittänytkään. Iloitsemme onnistumisista - ja epäonnistumisista.

Johtajan on myös erittäin tärkeää olla inhimillinen – oma epätäydellinen itsensä. Ehkä vähän haavoittuvainen, vähän heikko, vähän hajamielinen ja vähän hölmö. Ennen kaikkea aito.

Pohjimmiltaan jokaisen johtajan johtamismalli perustuu johtajan ihmiskäsitykseen. Minä uskon, että jokainen voi loistaa, jos saa tehdä omia vahvuuksiaan vastaavaa työtä. Kalan ei kannata yrittää kiivetä puuhun eikä oravan sukeltaa helmiä simpukoista. Silti kumpikin on taituri omassa lajissaan. Pohjimmiltaan kai ajatus on se, että jokainen ihminen, oli sitten henkilökuntaa tai asiakaskuntaa, on yhtä arvokas – kultaakin kalliimpi.

Kirjoittaja on yrittäjä ja Taloushallintoliitto ry:n hallituksen jäsen

Kommentoi







Luetuimmat pääkirjoitukset