Lukijoilta: Seinäjoesta viehekalastuksen keidas

Seinäjoen kaupunki tunnetaan menestyksekkäänä kulttuuri- ja urheilukaupunkina. Tämän ovat mahdollistaneet kaupunkilaiset, mutta myös kaupungin virkamiehet, poliittiset päättäjät ja aktiiviset urheilun ja kulttuurin parissa työskentelevät seurat/yhteisöt. Kaupunkimme lukemattomia harrastemahdollisuuksia lisäämään sopisi kaupungin läpi virtaavan Seinäjoen valjastaminen viehekalastukselle.

Kalastusalueena olisi Kyrönjokeen rajoittuvan suuoikaisu-uoman lähtöpisteestä aina Seinäjoen Törnävän kartanon läheisyydessä olevalle padolle asti. Näin saataisiin noin kahdeksan kilometrin pituinen sekä avo- että koskipainotteinen viehekalastusjoki kaupunkilaisten ja turistien käyttöön. Tällä olisi mielestäni koko Seinäjoen kaupungille imagoa nostattava merkitys.

Seinäjoen valjastaminen viehekalastusvesistöksi ei ole mitään avaruustiedettä. Käymieni keskustelujen perusteella (ely-keskuksen, kalatalouskeskuksen, Luonnonvarakeskuksen ja virkamiesten kanssa) voi todeta joen virtaaman riittävyyden. Virtaamaa hallinnoi Seinäjoen Energia, joka myönnetyn luvan perusteella käytännössä päättää jokeen laskettavasta vesimäärästä. Joessa virtaava vesi on ymmärtääkseni myös riittävän puhdasta. PH-arvot asettuvat 5–8:n välille eli ne ovat myös suotuisat.

Seinäjoen kunnostaminen siten, että kalastettavilla kaloilla olisi vapaa liikkuminen 8 kilometrin matkalla, on työsuorituksena aika minimaalinen. Näin kansanomaisesti sanottuna muutaman kiven siirtäminen lihasvoimalla ei pitäisi olla ylitsepääsemätön tehtävä. Björkenheimin sillan läheisyyteen mahdollisesti rakennettava pienimuotoinen kalaportti ei myöskään ole ylivoimainen tehtävä.

Edellä mainituilla toimenpiteillä ei ole vaikutusta padon yläpuolisen veden pinnan tasoon, koska nytkin ns. padolla on noin 35 metrin matkalla ylivirtausta. Nämä toimenpiteet tulisi tehdä, että vältyttäisiin ylimääräisiltä kalastusta ohjaavilta kieltokilviltä.

Vaeltavilla kaloilla on taipumus ”pakkaantua” eli kerääntyä esteen läheisyyteen, josta kalat on helppo kalastaa. Näin ollen ainut kalastusta koskeva kieltokilpi tulisi asettaa Törnävän kartanon läheisyydessä olevalle padolle alavirtaan noin 40 metrin matkalle. Kilpi poistettaisiin, jos ja kun padolle rakennettaisiin em. kalaportti.

Taloudellisesti idea maksaa 5 000–10 000 euroa sisältäen istutettavat pyyntikokoiset kalat, esimerkiksi kirjolohi ja harjus. Mainittu raha summa olisi kertainvestointi, sillä kalastuslupien myynnistä saaduilla tuloilla hankittaisiin taas seuraavat pyyntikokoiset kalat vesialueelle.

Voidakseen kalastaa tällä alueella tulee kalastajalla olla erikseen hankittu kalastuslupa eri aikarajoituksin (1 päivä, 7 päivää). Esimerkiksi yhden päivän lupa sallisi maksimissaan kahden kalan pyytämisen virvelillä tai heittouistimella. Tämän luvan hinta voisi olla esimerkiksi 12 euroa.

Olen ottanut yhteyttä Seinäjoen jalkapalloseuraan ja sen SJK- juniorit ry:hyn, joka ideoi, hallinnoi ja ylläpitää Seinäjoen Törnävän leirintäaluetta sekä hotelli Sorsanpesän henkilöstöön. Kysymyksessä olisi kalastuslupien ympärivuotinen myynti esimerkiksi leirintäalueella ja Sorsanpesän vastaanotossa.

Kokonaisuudessa mielestäni idea tulisi toteuttaa jo voimassa olevan rekisteröidyn yhdistyksen tai mainitun yritystoiminnan tai uuden perustettavan yhdistyksen pohjalta.

Kalastustapahtumaan liittyen tulisi ehdottomasti olla kirjattuna kielto käyttää kiinteitä kalapyydyksiä verkkoja, katiskoja ym. Vetouistelussa ei veneessä saisi olla polttomoottorilla tai sähköisesti toimivaa perämoottoria, eli veneen tulisi liikkua vedessä vain soutajan lihasvoimalla. Myös kalastukseen liittyvät kalatutkat ym. olisi kielletty. Pohjaonginta, jossa välineenä siimaan kiinnitetty paino ja siimaan laitettu ns. tapsisiima ja sen päässä tahnalla peitetyt koukut, tulisi olla kielletty.

Mikko E.A. Seppä

Seinäjoki

Kommentoi







Luetuimmat pääkirjoitukset