Lukijoilta: Sähköinen liikenne on välttämätön hyvä

Seppo Kuusinen käsitteli mielipidekirjoituksessaan energiantuotantoa ja epäili muun muassa sähköautojen käytettävyyttä Suomen talvessa (Ilkka 19.12.). Esitetyt väitteet vaativat hieman täsmennystä.

Vaikka kirjoittajan kokemukset hybridiautoista ovat yksittäistapauksia, niistä käy hyvin ilmi muun muassa ICCT:n tutkimuksissa todettu asia, että autojen polttoaineenkulutus ei ole juurikaan laskenut viimeisen viidentoista vuoden aikana. Tämä on havaittavissa myös polttoaineiden myyntimääristä.

Sen sijaan autovalmistajien ilmoittamien ja toteutuneiden kulutuslukemien välinen ero on kasvanut. Uusi WLTP-mittaustapa on osaltaan pienentänyt tätä eroa. Se tosiasia kuitenkin pysyy, että mitään merkittävää parannusta polttomoottoriautojen kulutukseen ja siten ilmastopäästöihin ei ole tullut. Tämä on merkittävä ajuri sähköautojen suuntaan.

Kirjoittaja ilmaisee huolensa sähköautojen käytettävyydestä talvella, mutta tilanne on nykyään ratkaisevasti parempi. On toki selvää, että jokaisen auton kulutus kasvaa talvella muun muassa suuremman ilmanvastuksen myötä, eikä sähköauto ole tässä poikkeus.

Se, mikä kirjoittajalta unohtuu, on nykyaikaisista sähköautoista löytyvä ilmalämpöpumppu, joka kykenee tuottamaan lämpöä hyvin energiatehokkaasti. Pumppu osaa myös ottaa auton moottorin ja elektroniikan tuottaman hukkalämmön talteen, kunhan auto on lämmennyt.

Olennaista sähköautolla matkustaessa onkin esilämmitys ennen liikkeellelähtöä. Tämä on unohtunut monilta testaajilta, vaikka polttomoottoriauto muistetaan totutusti kytkeä lämmitykseen. Sähköauton akku ja erityisesti matkustamo kaipaavat kovimmilla pakkasilla esilämmitystä siinä missä polttomoottoriautokin. Toisaalta sähköauton tapauksessa lämmitysjohdon kytkemisellä saa yhdellä kertaa akun täyteen, sillä auto latautuu samasta johdosta. Mitään erillisiä lämmitysjärjestelmiä tai pistokkeita ei tarvitse asentaa, kaikki löytyy vakiona joka sähköautosta.

Jo nyt markkinoilla on yli 400 kilometriä latauksella kulkevia sähköautoja, siis muitakin kuin T:llä alkavan sähköautomerkin valmistamana. Lapväärtistä Rovaniemelle reilun 600 kilometrin matkan pääsee näin ollen yhdellä välilatauksella vaikkapa puolivälissä Kalajoen pikalaturilla. Väitän, että ei ole kohtuutonta pitää yhtä taukoa tuollaisella matkalla, varsinkaan useamman hengen seurueessa. Lisäksi, jos kohteessa vain on sähköt ja ulkopistorasia, niin takaisin pääsee lähtemään taas täydellä akulla.

Sähköauton akun valmistuksen päästöjä on usein käytetty argumenttina. Arvostetun MIT-yliopiston ja EU:n alaisen Euroopan ympäristökeskuksen tuoreet laskelmat saivat erillisissä tutkimuksissaan akun valmistuksen ilmastopäästöiksi noin 3–4 tonnia. Tämän verran päästöjä sähköauto säästää viimeistään 32 000 kilometrin kohdalla, mistä on kiittäminen Suomen vähäpäästöistä sähköntuotantoa, joka puhdistuu jatkuvasti. Samalla myös sähköauton laskennallinen päästö pienenee autoa vaihtamatta.

Valmistuksen päästöjä vertaillessa on huomioitava vielä se, että sähköautoissa jää lukuisia osia pois, joiden valmistus, korjaus ja uusiminen aiheuttavat päästöjä ja ennen kaikkea vaivaa. Polttomoottori, turboahdin, katalysaattori, pakokaasujen puhdistusjärjestelmä, moniportainen vaihdelaatikko ja niin edespäin. Pois jäävät myös moottoriöljyjen jatkuva vaihtaminen ja jälkikäsittely.

Kaikkia akkuihin tarvittavia metalleja löytyy jo nyt Suomesta ja harras toiveeni onkin, että saamme koko akkujen valmistusketjun kotimaiseksi. Edellytykset tähän ovat olemassa.

Sähköautojen akuille annetaan nykyään yleisimmin 8 vuoden / 160–200 tuhannen kilometrin takuu. Valtaosan akuista voi siis odottaa kestävän selvästi tätä pidempään. Onpa samalla akulla ajettu taksikäytössä jo yli puoli miljoonaa.

Toisin kuin voisi kuvitella, viileä pohjoinen ilmastomme on hyvästä akulle, sillä litiumakkujen suurin vihollinen on kova kuumuus. Lisäksi, kun akku lopulta on hiipunut, niin se ei mene suoraan kierrätykseen, vaan kuluneita akkuja voidaan hyödyntää sähkövarastoina esimerkiksi sääriippuvan tuotannon tukena. Näin tehdään jo nykyään. Myös akkujen kierrätykseen on Suomessa osaamista ja oikeilla tekniikoilla akusta saadaan valtaosa tärkeistä metalleista talteen ja uusiokäyttöön.

Sähkönkulutuksesta kerrottakoon, että jos kaikki Suomen 2,7 miljoonaa henkilöautoa kulkisivat sähköllä, niin sähkönkulutus kasvaisi noin 10 %. Sähköauton lataus on myös joustavaa kuormaa, jonka lisääntyminen sähköverkossa pienentää tarvetta säätövoimalle. Pikalatureita ollaankin Suomessa jo käytetty onnistuneesti osana kulutusjoustoa, eikä hetkellistä lataustehon pudotusta välttämättä huomaa mitenkään.

Lopuksi, vetyautot ovat kiistatta puhdas tapa liikkua, mutta niiden ongelmaksi muodostuu vedyn tuotannon ja käytön heikko hyötysuhde, joka on sähköautoon verrattuna moninkertaisesti kehnompi. Haaste on myös vedyn varastointi ja kalliit tankkausasemat turvajärjestelyineen.

Kaikki tämä tuntuu kovin turhalta, kun mietitään, että sähköverkko meillä on jo koko maassa. Jos asut omakotitalossa, sinulla on kaikki tarvittava sähköauton lataamiseen, sillä akun täyttyminen yön aikana ei kummoista latausvirtaa tarvitse. Suosittelen lämpimästi ottamaan täyssähköauton koeajoon jo kuluvana talvena, sitä kokemusta et jää katumaan.

Tuukka Heikkilä

asiantuntija

Energiateollisuus ry

Kommentoi