Lukijoilta: Rohkeilla investoinneilla kasvukeskusten kärkeen

On jälleen se aika vuodesta, kun päättäjät myös pohjalaiskunnissa kokoontuvat pohtimaan seuraavan vuoden 2020 budjetteja. Luvassa on toinen toistaan pidempiä maratonkokouksia, joissa punnitaan kunnan eri palvelujen tarpeet ja budjetin riittävyys.

Kaikkea ei kerralla voi saada ja monessa valtuustossa joudutaan tekemään jälleen tänä syksynä suuria sekä varmasti myös kipeitäkin päätöksiä päätettäessä siitä, mihin ensi vuonna veronmaksajien kallisarvoiset eurot kohdennetaan.

Erityisen suurta näkyvyyttä eri medioissa ovat saaneet suuret investointikohteet, joista moni on jälleen tänä syksynä esityslistoilla. Muutamista mainitakseni Vaasan keskustan tapahtumakeskus Wasa Station, jäähallin jo käynnissä oleva laajennus sekä Merenkurkun uusi 120 miljoonan laivahankinta.

Seinäjoella erityisesti koulusektori ja keskustan rakennukset ovat kokeneet myllerryksen laajojen remontti-investointien myötä ja lisää on luvassa ensi vuodelle.

Ilahduttavaa on huomata yksityisen pääoman investointihalukkuus niin Vaasassa kuin Seinäjoellakin.

Seinäjoen elinvoimajohtaja Välimäkeä siteeratakseni: ”Kaupunkia ei ole aina huudettu apuun, vaan on tehty itse. Yritykset ja yhteisöt ymmärtävät, mikä on julkisen sektorin rajallisuus ja lähtevät toteuttamaan unelmia.”

Näistä loistavina esimerkkeinä ovat Seinäjoella parhaillaan käynnissä olevat lukuisat yksityiset rakennushankkeet mm. asuntomarkkinoilla sekä kaupan alalla ja Vaasassa Wärtsilän hurja 200 miljoonan tehdasinvestointi Vaskiluotoon.

Kunnat rahoittavat omat investointinsa pääasiassa uudella lainalla, eivätkä ne siis sellaisenaan kuormita kuntien vuosittaisia käyttötalouksia.

Sen sijaan investoinneista syntyvä uusi toiminta tarvitsee vuosittaisen budjetin, alijäämäinen eli kansankielellä tappiollinen palvelutoiminta lisää kaupungin käyttömenoja.

Tässä onkin kriittinen tarkastelun paikka, millainen välillinen vaikutus massiivisilla investoinneilla on vuosittaisiin käyttömenoihin ja ennen kaikkea tärkein kysymys, riittävätkö kunnan rahat niihin sekä miten mahdolliset lisämenot katetaan.

Väärä ajoitus voi pahimmillaan johtaa kunnan talouskriisiin. Tämän seikan vuoksi on äärimmäisen tärkeää pohtia investointien ajoitus täydellisesti oikein. Samaan aikaan pohjalaiskunnat kilpaileva kiihtyvissä määrin hiki otsalla suurten kaupunkiseutujen kanssa vetovoimaisuudesta. Ei ihan helppo yhtälö.

Fakta on, että vain rohkeilla, tulevaisuuteen katsovilla ja innovatiivisilla investoinneilla pohjalaiskunnat pystyvät haastamaan Suomen ja Euroopan kasvukeskukset. Tuossa kilpailussa yksityisellä sektorilla ja piinkovilla yrittäjillämme on kuntiemme lisäksi aivan keskeinen rooli.

Tommi Mäki (kok.)

hallituksen jäsen, Pohjanmaan Kokoomus

kaupunginvaltuutettu

Vaasa

Kommentoi







Luetuimmat pääkirjoitukset