Lukijoilta: Professori suomii Venäjän historiankirjoitusta

Presidentti Niinistö, pääministeri Rinne ja Valtionarkisto tukevat toimittaja Unto Hämäläisen vetoomusta, että suomalaisten on jo aika ryhtyä täyttämään yhtä historiansa valkoista sivua eli selvittämään Stalinin terrorin suomalaisuhreja (HS 31.8.2019).

Lehden kirjallisuustoimittaja Antti Majander jatkoi teemaa jututtamalla Helsingin yliopiston poliittisen historian professoria Kimmo Rentolaa.

Rentolan mielestä selvitykselle on hyvä tekninen perusta, kun Kansallisarkisto on tehnyt vuosikausia yhteistyötä venäläisten tutkijoiden kanssa. Lisäksi aihetta on selvitetty jo melko paljon.

Ongelmana on, ettei tutkimus nykypäivän Venäjällä onnistu ilman korkean tason tukea, kun ”alemmat viskaalit tuskin tahtovat ottaa vastuuta, ellei näy vihreää valoa ihan ylhäältä. Sitten se kyllä sujuisi”.

Rentola pitää huolestuttavana sitä, että Venäjällä nykyisin historiantutkimuksessa tapahtumiin yritetään sotkea vääristelyä, jonka tarkoituksena on muuttaa Neuvostoliitto syyllisestä uhriksi.

Rentola ottaa esimerkiksi Karhumäen lähellä olevan Sandarmohin, jossa on arveltu haudatun kymmenisen tuhatta Stalinin terrorin uhria ja nyt väitetään joukossa olleen suomalaisten sota-aikana teloittamia neuvostosotilaita

Kohudosentti Johan Bäckmanin kustantamo julkaisi alkukesästä 2019 Sergei Veriginin ja Armas Mashinin kirjasen ”Sandarmohinin arvoitus”, jonka alaluku on ”Hiekkakankaiden salatut vainajat”.

Verigin on Petroskoin yliopiston historian professori, jolla on monia tutkimuksia suomalaisista aiheista ja Mashin on suomenkielisen Carelia-lehden päätoimittaja.

Kirjoittajien hypoteesi on, että Sandarmohiin on voitu haudata vuosina 1941–1944 suomalaisten teloittamia neuvostosotilaita. Vuosi sitten tutkimusretkellä sieltä löydettiin viiden ammutun jäännökset läheltä vainoajan uhrien hautoja ja selvitys ampujista jatkuu kirjan mukaan edelleen.

Verigin arvostelee erityisen kovasti Petroskoin yliopiston dosenttia Irina Takalaa, joka on todennut, että jos suomalaiset olisivat sota-aikana tunteneet Sandarmohin joukkohaudan, olisivat he saaneet siitä samanlaisen propagandavaltin kuin saksalaiset saivat neuvostoliittolaisten Katynissa teloittamista puolalaisista upseereista.

Myönnän hymyilleeni, kun kirjasessa oli Veriginin vetoomuksen kopio Karjalan päämiehelle Parfentshikoville saada lupa suorittaa tutkimuksia Sandarmohissa, jonne oli hänen mukaansa haudattu Vienanmeren–Itämeren eli suomalaisittain Stalinin kanavan rakennusalueen vankileirien neuvostoliittolaisia vankeja. Minä taasen kloppina muistan kuulleeni naapurin ja veteraaniystäväni Jaakon kertoneen, että Stalinin kanavan rantapenkalle nousi luurankoja poteroita kaivettaessa,

Vimpeliläisjuurisen professori Rentolan arvio suomalaisten teloittamista ja Sandarmohiin haudatuista neuvostosotilaista on tyly: Täyttä puppua, koska Venäjällä on suuri intressi todistaa muidenkin maiden kohdelleen huonosti vankejaan ja vähemmistöjään ja kun Stalinin terrori tappoi eniten juuri venäläisiä.

Veikko Leväniemi

Vimpeli

Kommentoi







Luetuimmat pääkirjoitukset