Lukijoilta: Pohjanmaan tulevaisuus

Suomi järjestäytyy uudelleen tultaessa 2020-luvulle. Läntisen Suomen osalta tämä merkitsee, että nykyiset Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakunnat on koottava yhteen perinteelliseen historialliseen Pohjanmaahan, jonka rajoja vanha Vaasan lääni aikoinaan suunnilleen noudatti.

Yhteen koottavasta Pohjanmaasta muodostuu voimakas Suomen alue.

Taloudellisesti sitä kantavat Vaasan energia- ja konepajateollisuus, Kokkolan kemianteollisuus ja Seinäjoen elintarviketeollisuus sekä koko alueen voimaperäinen maataloustuotanto.

Maakunnan elämää leimaa voimakas yritteliäisyys. Tämä kuvastuu muun muassa siinä, että koko alueen työllisyys on jatkuvasti muuta maata parempi.

Pohjanmaan alueella elää jatkuvasti itsetietoinen omanarvon-tuntoinen maakuntahenki, joka ilmenee muun muassa puheenparressa, rakennuskulttuurissa ja poikkeuksellisen suurissa yleisötapahtumissa.

Perinteelliset uskonnolliset liikkeet elävät maakunnassa ja tulevat pitämään osaltaan huolta syntyvyydestä.

Maakunnan kaksikielisyys on vastaisessa kehityksessä voimava-ra, joka osaltaan helpottaa maahanmuuttajien sopeutumista Pohjan-maan oloihin.

Alueen koulutuspohjan vahvistamiseksi on kehitettävä kaksikie-linen monialainen yliopisto, jolla on kolme kampusta Vaasassa, Seinäjoella ja Kokkolassa.

Itä-Suomen yliopiston kahden kampuksen väli on 148 kilometriä, Pohjanmaalla etäisyydet ovat alle 100 kilometriä. Yhtälailla maakuntaan on luotava toisiaan tukevien ammattikorkeakoulujen verkko.

Olennaista on, että maakunnan opinhaluinen nuoriso on pystyttävä kouluttamaan sen omalla alueella.

Tämä saattaa vaatia yliopistokoulutukeen uusia opinaloja, esimerkiksi humanistista tiedekuntaa, ja ammatilliseen koulutukseen uusia ajan vaatimia opintolinjoja.

Avainasemaassa ovat alueen liikenneyhteydet. Maakunnan kaupunkien välille on saatavat nopeat junayhteydet ja toimiva tieverkko. Lauttayhteyttä Vaasasta Pohjanlahden länsirannalle Uumajaan on vahvistettava sekä lauttayhteyksiä länteen harkittava avattavaksi myös Kristiina–Kaskisista ja Kokkolasta.

Idän suunnalla nopea rata- ja maantieyhteys on avattava Keski-Suomen, Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan kautta Venäjän Karjalaan ja näin luotava laajan Luoteis-Venäjän väestölle ja tuotantolaitoksille lyhin juna- ja maantieyhteys Pohjanlahdelle, sieltä Skandinaviaan ja Atlantin rannalle ja edelleen suureen länteen.

Yhteys toimii myös vastakkaiseen suuntaan ja avaa suuria mahdol-lisuuksia investoinneille ja yrittäjätoiminnalle.

Kaikella tällä ja omaehtoisella ideoinnilla Pohjanmaa menestyy.

Jaakko Numminen

ministeri

Juhani Kivelä

alivaltiosihteeri emeritus

Kommentoi







Luetuimmat pääkirjoitukset