Lukijoilta: Palaako henkilöliikenne Suupohjan radalle?

Suomessa siirrytään uuteen pitkäjänteiseen liikennejärjestelmän kehittämiseen. Uuden liikennesuunnittelujärjestelmän kehittämisen yleisiä yhteiskunnallisia päämääriä ovat Suomen kilpailukyvyn edistäminen, ilmastonmuutoksen torjunta sekä alueiden elinvoima ja saavutettavuus.

Valtioneuvoston antaman selonteon mukaan liikennejärjestelmän kehittämiseen asetetut yhteiskunnalliset päämäärät näkyvät alueellisen saavutettavuuden turvaamisena ensisijaisesti raideliikenteen keinoin, sillä päästövähennystavoitteiden saavuttaminen edellyttää panostuksia raideliikenteeseen.

Selonteossa kiinnitetään huomiota myös siihen, että henkilöliikenteessä työssäkäyntialueiden toimivuus ja palvelutaso on turvattava kattavilla raideyhteyksillä kaupunkiseutujen välillä sekä kasvuvyöhykkeiden sisällä sekä niitä täydentävillä liikennepalveluilla.

Uusi liikennesuunnittelujärjestelmä on otettu myönteisesti vastaan ja odotukset sen toimivuuteen ovat myönteiset. Uskon, että Suomessa panostetaan lähivuosikymmeninä määrätietoisesti ja pitkäjänteisesti tieliikenteen ohella raideliikenteen kehittämiseen niin henkilö- kuin tavaraliikenteessä.

Kilpailu isoista ratahankkeista on jo käynnistynyt ja niissä on kyse miljardihankkeista. Jotta liikennejärjestelmälle asetetut yhteiskunnalliset päämäärät saavutetaan, on kehitystyön laajennuttava myös tällä hetkellä vähäliikenteisiksi luokitelluille radoille, joissa korjausinvestointeihin ei kulu miljardeja vaan useimmissa tapauksissa kyse on muutamasta kymmenestä miljoonasta.

Vähäliikenteisiin ratoihin, joita Suomessa on noin 950 kilometriä, sisältyy merkittävä kuljetuspotentiaali.

Ilkassa käsiteltiin 17.2.2019 kantatie 67:n ruuhkaisuutta toimitusjohtaja Juha Antikaisen haastattelussa. Jutussa todettiin, että Kauhajoki, Kurikka, Seinäjoki ja Lapua sijoittuvat vuoden 2017 liikennevahingoissa Top10:een Suomen kaupungeista.

Etelä-Pohjanmaalla vahingot keskittyvät merkittävästi Kantatie 67:lle. Juha Antikainen esitti haastattelussa ratkaisuksi Kantatie 67:n rakentamista nelikaistaiseksi.

Etelä-Pohjanmaan liiton vuonna 2016 tekemän selvityksen mukaan Seinäjoen ja Ilmajoen välillä tien keskimääräinen vuorokausiliikenne on 7 800–19 400 ajoneuvoa vuorokaudessa. Vuoden 2025 liikenne-ennusteen mukaan Kauhajoen ja Seinäjoen välillä liikennemäärän kasvuksi ennustetaan eri yhteysväleillä 14–17 %. Seinäjoen lähellä liikennemäärän kasvuksi ennustetaan 28 %.

Valtatie 19:n liikennemäärä välillä Seinäjoki–Lapua on 8 700–14 400 ajoneuvoa vuorokaudessa ja Valtatie 3/18:n välillä Vaasa–Laihia 9 100–16 900 ajoneuvoa vuorokaudessa.

Vaasa–Laihia ja Seinäjoki–Lapua-välisillä rataosuuksilla on jo henkilöliikennettä, joka on pääosin kaukoliikennettä eikä näin palvele parhaalla mahdollisella tavalla lähiliikennettä.

Kantatie 67 liikennepainetta voitaisiin siirtää vieressä kulkevalle Suupohjan radalle.

Ensi vaiheessa kiskobussiliikenne voisi koskea väliä Kurikka–Koskenkorva–Ilmajoki–Seinäjoki. Tällä hetkellä Suupohjan radan nopeusrajoitus matkustajajunalle Seinäjoelta Kurikkaan on 80 kilometriä tunnissa.

Suupohjan radan kiskobussiliikenne voidaan valjastaa palvelemaan tehokkaasti lähiliikennettä, koska radalla ei ole kaukoliikennettä.

Pyrittäessä tehokkaaseen ja vaikuttavaan lähiliikenteeseen junavuoroja olisi oltava riittävästi. Kiskobussiliikenne voisi toimia myös syöttöliikenteenä erityisesti pääradalle mutta myös Haapamäen radalle. Tässä asiassa voisimme hakea mallia ja oppia Ruotsista. Siellä on löydetty toimivia syöttö- ja liityntäliikenneratkaisuja rataverkon henkilöliikenteeseen.

Radanvarsikuntien kanta ja tahtotila rautateiden henkilöliikenteen kehittämiseen on ratkaiseva. Henkilöliikenteen sujuvuus on kunnille elinvoima- ja vetovoima-asia.

On hyvin todennäköistä, että uusi liikennesuunnittelujärjestelmä avaa mahdollisuuksia erilaisiin kokeiluihin muutaman vuoden kuluessa.

Nyt on oikea ajankohta ruveta valmistautumaan uuteen aikaan raideliikenteessä, jotta olemme valmiita menemään kehitykseen mukaan silloin, kun mahdollisuuksia avautuu.

Jorma Vierula

toiminnanjohtaja

Etelä-Pohjanmaan rautatieyhdistys

Kommentoi