Lukijoilta: Päähenkilö kuoli, legenda elää

Aamuinen nettiuutinen järkytti, sivullisena. Ensin meni vaivalloisen loppuelämän elänyt kaikkien aikojen maastohiihtäjä Mika Myllylä jokin vuosi sitten näennäisen etuaikaisesti ikäänsä nähden.

Matti Nykäsen 55-vuotisen elontaipaleen päättyminen järkyttää taatusti myös koko sporttikansaa. Itse uutisen kuultuani pysähdyin aatoksiini. Olenko itse valveutunut saamaani armonaamuun? Ovatko tilivälit itseni ja lähimmäisteni kanssa kunnossa?

Koska itselleni jäi elävästi mieleen talviaamu, kun soitin runsaat 15 vuotta sitten Matti Nykäselle elämäni ainoan kerran, pohdin juuri lumitöistä tultuani, onko oma ihmiselämäni tasapainossa. Sitä oli kysellyt viime päivinään maan ykköshauskuuttaja Spede suhteistaan läheisiinsä ennen äkkikuolemaansa.

Mäkilegendalle soittaessani puhelimella tiedustelin, voinko lähettää hänelle uuden omakustannekirjani yhdessä vaimoni kanssa. Tuolloin Uuraisilla asunut Matti Nykänen lupasi empimättä. Hän kertoi juuri tulleensa lumitöistä talonmiehen puuhassaan.

Matin tytär soitti pian kirjani perilletulon jälkeen minulle vähemmän mairittelevan puhelun. Kerroin todellisen asiantilan tyttärelle kehottaen häntä kyselemään Matilta asiaa. Jälkikäteen Matin tytär oli jättänyt vastaajaani anteeksipyynnön.

Nyt Jyväskylä ja kai koko urheiluhullu kansamme muistelee spontaania, sanavalmista legendaansa tippa silmässä.

Olin mäkimontussa kerran jännittämässä Laajavuoressa mäkikisaa Matin hypätessä kotimäessään.

Kotikaupunkinsa erityiskoulussa komeili 1982 entisen oppilaansa iso seinäjuliste. Opettaja kertoi Matin suorittaneen oppivuosiaan siinä koulussa.

Runoilijalegenda Eino Leino sanaili jotensakin näin: ”Miksi kaikki suuri täällä tahtoo surkastua ennen aikojaan...”

Jouko Pesonen

Alajärvi

Kommentoi