Lukijoilta: Ongelmallinen maaperä

Kauppajoupin eritasoliittymän siltaurakasta on koitunut yllättävä yli miljoonan euron lisälasku Seinäjoen kaupungille, kertoi uutinen. Liittymän urakkahinnaksi oli alunperin arvioitu noin viisi miljoonaa euroa. Lisälasku oli aiheutunut lehtitiedon mukaan rakentajaa yllättäneistä sillan perustustöistä.

Tuo maaperäongelmien yllätyksellisyys jää hieman ihmetyttämään näin geomorfologian maallikkoa.

Seinäjoen keskusta-alueen maaperän tutkijat ja rakentajat ovat joutuneet usein tekemisiin perustan ongelmallisuuteen. Asia on siis kyllä tunnettu. Siis se, että kantava maaperä tai peruskallio on paikoitellen jopa kymmeniä metrejä syvällä ja maaperä yleensä koostuu ns. pikilööristä. Se on mustaa, vetistä ja juoksevaa savi/hiesu materiaalia. Sellainen maaperä ei kanna rakennusta.

Alueen kantava pohja vastaa topografialtaan, pinnanmuodostukseltaan samaa kuin maanpäällinen ympäristökin. Mannerjäätikön sulaessa jäätiköstä irtosi sulamisvesien mukana valtavat määrät kivennäismateriaalia, joka lopulta peitti alle jääneen kovan pohjan monin paikoin jopa kymmeniä metrejä paksulla materiaalilla.

Lopulta pikilöörin päälle päälle kuivui yhdestä kahteen metriin paksu savi/silttikansi. Tähän maaperään suunnitellut ja rakennetut raskaammat rakennukset ovat usein kohdanneet yllättäviä ja kalliita perustamisongelmia, kuten Seinäjoen uuden torikeskustan ympäristön rakennuksissakin ilmeni.

Samoin esimerkiksi Ideaparkin viemäriverkostossa ilmenneet ongelmat lienevät aiheutuneet samoista tekijöistä. Lisäksi voi kannen alla oleva paineellinen pohjavesi aiheuttaa omat ongelmansa. Todella hankalia ja kalliita rakennettavia ja korjattavia.

Kauppajoupin siltarakennuksen yllättäneistä ongelmista jää ihmettelemään, eikö kantavaa pohjaa sitten tutkittu riittävän tarkasti vai eikö tutkimustuloksia osattu tai niitä välitetty huomioida suunniteltaessa siltarakennelmien perustuksia vai voisiko olla kysymys urakan alibudjetoinnista?

Ensin mainittu lienee poissuljettavissa, sillä kyllä kantava pohja ja sen topografia syvältäkin yleensä kyetään nykymenetelmin tarkasti tutkimaan. Tosin se maksaa. Jäljelle jää suunnittelu. Syytä ei ole epäillä suunnittelijoiden ammattitaitoa, mutta oliko siinä päässyt unohtumaan sillan kalliiksi muodostuvan perustuksen ongelmat? Uskottiinko ne hoituvan lehtiartikkelissa mainituin halvemmin menetelmin? Siitäkin huolimatta kustannukset karkasivat, kuten tiedetään. Runsas miljoona euroa on iso raha.

Rakentajat hyvin tietävät, että syvään, pehmeään maaperään saatikka täällä pikilöörin päälle rakennettaessa jopa kevyempiinkin rakennuksiin kuin silta vaatii paaluperustuksen, joka ulottuu kantavaan pohjaan. Se lienee varmin menetelmä, myös kallein. Mutta sillä taataan rakennuksen pysyminen ehjänä.

Voihan olla, että joissakin kevyemmissä tapauksissa päästään nykymenetelmilläkin halvempaan ja kantavaan rakentamiseen. Mutta paaluperustus lienee kuitenkin varmin.

Pentti Kallio

Seinäjoki

Kommentoi