Lukijoilta: Oikeaa tietoa eläketurvasta

Yleisökirjoituksessa ”Eläkkeitä olisi ollut varaa nostaa” (Ilkka 16.4.) esiintyi valitettavasti muutamia asiavirheitä.

Yleiset työeläkelait astuivat voimaan vuonna 1962. Aluksi maksettavia eläkkeitä tarkistettiin vain palkkoihin perustuvalla indeksillä. Alkuvuosina maksetut eläkkeet olivat varsin vaatimatonta tasoa lyhyen kertymäajan takia.

Työeläkkeiden keskimääräinen taso ohitti Kela-eläkkeiden tason vasta 1970-luvulle tultaessa. Eläkkeiden maksajia eli työssäkäyviä oli paljon enemmän kuin eläkkeellä olevia.

Työnantajat huolehtivat työntekijöidensä maksuista kokonaan vuoden 1992 loppuun, josta lähtien työntekijöille sälytettiin maksusta oma osuutensa. Tietysti työeläkemaksu oli tätä ennenkin osa palkkakustannuksia.

Eläkeindeksiä muutettiin niin sanotuksi puoliväli-indeksiksi 1977 (palkat 50 ja hinnat 50 prosenttia), mutta samoihin aikoihin vähimmäiseläkkeisiin tehtiin useita huomattavia korotuksia.

Jo tätä ennen eläkkeiden ensisijaisuusjärjestystä oli muutettu. Kela-eläkkeestä tuli työeläkettä täydentävä 1975 ja samalla eläkekertymä nostettiin nykyiseen 1,5 prosenttiin vuodessa, vieläpä takautuvasti. Vuodesta 1996 lähtien siirryttiin työeläkeindeksiin (palkat 20 ja hinnat 80 prosenttia), ensin yli 65-vuotiailla ja 2005 lähtien kaikilla eläkkeensaajilla.

Eläkkeellä toimeentulevia ihmisiä on tätä nykyä joka kolmas aikuisikäinen väestöstämme. Eläkkeiden tasot ovat korkeammalla kuin takavuosikymmeninä.

Eläketurvan pitää riittää myös tulevaisuudessa. Siksi tarvitaan eläkerahastoja, joita kyllä käytetään jo nykyisten eläkkeiden maksuun. Vuoden 2018 lopussa eläkerahastoissa oli varoja noin 193 miljardia euroa.

Eläkkeiden pitkän aikavälin rahoitusnäkymät ovat heikentyneet viime vuosina. Indeksiturvan parantaminen tässä tilanteessa pahentaisi entisestään tätä tilannetta. Tulevat sukupolvet tarvitsevat aikanaan työeläkettä.

Kimmo Kontio

viestinnän asiantuntija

Eläketurvakeskus

Kommentoi







Luetuimmat pääkirjoitukset