Lukijoilta: Muuttoaaltojen Suomi

Mediauutinen kertoi alkuviikosta kuihtuvasta väestökehityksestä. Noin 2030 asukaslukumme ei lisäänny, ei ainakaan kotisuomalaisten kautta, josko muutoinkaan.

Muuttoaaltoilu on vaihdellut 100-vuotishistoriassamme. Itsenäisyytemme alkuvuosikymmeninä koettiin 1920–1930-lukujen vaiheilla Amerikan-aaltoliike, joka vei minunkin isäni Kanadan-siirtolaiseksi kuudeksi vuodeksi.

Työteliäät suomipojat olivat kysyttyä ihmispääomaa Amerikan punapuumetsätöissä, kaivoksilla ja mm. rakennusmiehinä aina pilvenpiirtäjähuipuilla.

1930-luvun pörssilama jenkkilässä toi suurtyöttömyyden ja joukkopalaajia, mm. Eino-isäni, takaisin koti-Suomeen. Kasvava Suomi tarvitsi kipeästi poikansa uudisraivaajiksi saloillemme.

Elettiin väestönkasvun huippukautta aina jatkosotavuosiin ja ylikin aina 1950–60-luvuille asti, kunnes koettiin maatalouden ja maaseudun suurmuutos koneistumisen myötä. Tapahtui muuton kakkosvaihe, jossa maasta muutettiin etenkin Ruotsiin mutta myös maassa pohjoisesta ja idästä eteläosaan maata maaseutukunnistamme. Maatila ei elättänyt useaa poikaansa eikä tytärtään.

Kyläkoulu- ja kyläkauppakuolemien pahinta vaihetta elettiin 1970–1990. Sen jälkeen eloonjääneiden kyläkauppojen kannattavuus oli paljolti kesäasukkaiden ja kauppa-autojen varassa.

Suomeen muotoutui maakuntakeskuksia lähiöineen kiihtyvällä vauhdilla. Itä-Suomen ja Lapin maaseuduilla yhä harvempiin kyliin jäi enää mitään kunnallisia eikä kauppapalveluja. Se kasvatti vanhentuvien ikäluokkien muuttoa kuntataajamaan. Aktiiviviljelijäväestö jäi pääosin enää sivukylille.

Kesämökkielämä piti maaseutua yhä enenevästi hengissä maatalouden tukena.

2010-luvulla on eletty kolmatta muuttoaaltoa, joka on tuonut mm. ilmastomuutoksen nopeasyklin myötä kaukomuuton Pohjolaamme. Korkean elintason houkuttamina Afrikan ja Lähi-idän työttömät nuoret miehet lähinnä ovat uusasuttaneet kymmentuhantisesti lähinnä kaupunkilähiöitämme.

Tämä viimeisin eli maahamme suuntautunut aalto on ollut ristiriitaisin ja jopa poliittisesti perusväestöämme kiihottanut vaihe. Rasismin kukkasia on nähty tai ainakin sen leimaamiksi joutuneita on havaittu...

Suomemme käy 2020-luvulla uusköyhtymisvaihetta väestöikääntymisen ja vähenemisen kutistaessa rajusti veronmaksajia. Kun elinikäkaari kohoaa yhdessä eläkekulujen kanssa eikä työssäkäyviä taida riittää elättämään eläkkeensaajia.

Totuushan on nimittäin, ettei työaikoina suoritettuja eläkerahastoja ole, koska kulloinenkin eläkesaajaväestö nauttii kertyvät eläkevarat koko ajan samanaikaisesti! Se pommi räjähtää, kun yhä vähemmän syntyy omia, maksavia ikäpolvia.

Suomi-nimisen kansakunnan loistavin elinkaari on päättymässä ja maahan jää kasvukeskuksia sinne muuttavine asukkaineen. Tämä näkymä ainakin on pelottavan enteellinen tuoreen väestöennusteemme mukaan

Jouko Pesonen

Alajärvi

Kommentoi







Luetuimmat pääkirjoitukset