Lukijoilta: Mitatun tutkimustiedon mukaan metsävarat kasvavat vauhdilla

Hannu Tuomisto otti kantaa Ilkassa 11.12. mielipidekirjoitukseeni aktiivisen metsätalouden ja puunkäytön ilmastoeduista. Olen samaa mieltä, että asioissa pitää katsoa totuutta silmiin. Metsävarojen kehityksessä mitattu tutkimustieto on luotettavinta.

Mittaustiedot kertovat, että metsävarat ovat kasvaneet 50 vuoden aikana. Mikään tutkimuslaitos ei ennusta, että metsävarat alkaisivat huveta tai sitä, että metsävarat lakkaisivat kasvamasta. Yleinen käsitys on, että metsävarat jatkavat kasvuaan eli ovat nieluja. Tämä tarkoittaa, että metsävarat viilentävät ilmastoa. Se on Suomelta hieno lahja yhteisen ilmaston maailmalle.

Tuomisto viittaa julkaistuihin Luonnonvarakeskuksen (Luke) nieluskenaarioihin, jotka eivät ole siis ennusteita. Metsien hiilinielu ei ole muuttunut miksikään, eikä vähentynyt puoleen. Laskentatavat vain ovat muuttuneet ja on saatu uutta tutkimustietoa hiilen sitomisprosessista.

Päällimmäisin asia, jonka Luke on skenaarioista nostanut esille, on epävarmuus: Arviointimenetelmät muuttuvat, puunkäyttö riippuu maailmantalouden tilasta ja tuotteiden kysynnästä sekä talvien kylmyydestä eli bioenergiatarpeen suuruudesta.

Tulevien vuosien säätiloilla on vaikutusta. Ne määräävät puuston kasvua ja vaikuttavat tuhoihin. Kukaan ei tarkalleen tiedä, millä vauhdilla valtavat metsävaramme kasvavat jatkossa. Se tiedetään, että Suomen tilanne on kansainvälisesti vertaillen erittäin hyvä.

Fossiilisten raaka-aineiden osalta epävarmuus on olematon. Jos Suomi ja maailma haluaa uskottavasti tehdä ilmastotekoja ja pyrkiä ilmastoneutraaliksi, on fossiilisista polttoaineista päästävä eroon. Metsien ikärakenteen pitää olla monipuolinen. Tarvitaan nuoria, varttuneita ja uudistuskypsiä metsiä.

Olen samaa mieltä siitä, että puusta kannattaa jalostaa järkeviä tuotteita. Esimerkiksi puurakentaminen tarjoaa pitkäikäisiä ratkaisuja. Pitää kuitenkin ymmärtää, miten puunjalostus toimii. Talojen valmistukseen tarvitaan metsästä varttuneita puita, joiden paksu ja pyöreä tukkiosa ei sellaisenaan ole talonrakentajien tarvitsemaa kulmikasta sahatavaraa. Pyöreästä tukista otetaan kuoret pois ja sahataan pitkäikäisiksi puutuotteiksi. Sellusta valmistettavat tuotteet ovat hiilineutraaleja ja korvaavat esimerkiksi muovia pakkausmateriaalina.

Sahauksen sivutuotteina syntyy kuorta ja sahanpurua. Niistäkin tehdään tarpeellisia tuotteita, kuoresta bioenergiaa ja tulevaisuudessa jotain muutakin. Sahanpurusta sellun raaka-aineena tehdään järkeviä tuotteita, kuten pakkauksia ja hygieniatuotteita pyyhkäisypapereista vaippoihin. Lyhytikäisyys on hygieniatuotteiden ehdoton valtti ja on kyseenalaista ajatella, että hygienian heikentymisellä ei olisi huonoja vaikutuksia ilmastoon ja inhimilliseen elämään.

Tulevaisuuden nielujen tärkeyttä ei pidä vähätellä vaan ryhtyä toimenpiteisiin. Metsäkadon ehkäisyllä, joutomaiden metsityksellä sekä metsien kasvukunnon parantamisella ja metsätuhojen välttämisellä voidaan turvata olemassa olevat nielut myös tuleville sukupolville.

Se on parempi perintö kuin tuhoalttiit ja päästölähteiksi muuttuvat metsät, joiden vahingoittuneet puut eivät kelpaa jalostukseen.

Janne Sankelo (kok.)

kansanedustaja

Kauhava

Kommentoi