Lukijoilta: Mielipiteitäkö vain?

Tapani Honkaniemi kirjoitti (Ilkka 21.6.) mm. ”Pentti Heiska … esitti mielipiteitään”. Kirjoitin 18.6. lähinnä historian faktoja. Mitä mielipiteisiin tulee, olemme Hitleristä ja Stalinista hirmutekoineen yhtä mieltä. TH:n toteamukseen, ”kaikki sotiemme veteraanit ansaitsevat yhtäläisen kiitoksen ja kunnioituksemme”, sanon sotilaskielellä, siviileillekin sopien: Lakki – päästä! jokainen suomalainen sotiemme veteraanien edessä ja muistoaan kiitollisena kunnioittaen. Erotuksetta. Paino kuitenkin sanalla, sotiemme.

Halusin sanoa siitä, mistä yleensä vaietaan ja mikä esimerkiksi HT:n kirjoituksessa 13.6., luo ja ylläpitää harhoja historian faktoista. Esimerkiksi, mikä viime kädessä vaikutti ja aktualisoi bolshevismin uhkan. Kuvaus SS-vapaaehtoisten yksiselitteisestä sankaruudesta, kuvaillen taustoiksi vain bolshevismin uhkaan reagoiminen ja Hitlerin sotilasapu, sekä leimaten häpeälliseksi pyrkimykset mustamaalata SS-vapaaehtoisia joissakin viimeaikaisissa ”tutkimuksissa” – ilman faktoja – ja sanomatta jotakin keskeistä kokonaisuudesta, on harhaanjohtavaa.

Kokonaiskuvan olennaisia: 1) Hitlerin ja Stalinin etupiirijaon salaisessa lisäpöytäkirjassa 1939 Saksa oli luovuttanut Suomen Neuvostoliiton etupiiriin – bolshevikeille; ja 2) aloittanut toisen maailmansodan hyökäten Puolaan, muodostaen suurentuneen uhkan NL:lle, ja edelleen Kaukasukselle ja NL:oon. Näitä syitä oli NL:n aluevaatimusten taustalla ja sen hyökätessä Suomeen 1939. Saksan toimien todellisia nimittäjiä olivat vain Suomen valjastaminen natsien itä-projektin tukijaksi ja Petsamon nikkeli.

TH: ”SS-pataljoona lähetettiin valtiojohtomme päätöksellä”. Totta, Vapaaehtoisesti hakeutuneet, pääosa kansallissosialisti- ja IKL-taustaisia ja tai henkisiä. Tutkitusti.

Tietämättömyyttä kaiketi natsien toimista oli, mutta oli myös tietämystä ja natsististista juutalaisvihan kylvöä ja aivopesua: ILK:n rotuohjelma julisti 1932 mm. juutalaisrodun turmiollisuutta, ja järjestölehti 1938 juutalaisen rodun ihmiskunnan suurimmaksi vahingontekijäksi, sekä kansanedustajansa (mm. 7 rovastia/khraa) järjestivät vastalausemyrskyn sisäministerin (UKK) laskettua 1938 maahan noin 150 juutalaispakolaista (Vilkuna UK-54); Herättäjä-yhdistyksen Hengellisessä Kuukauslehdessä 4/-41 pt. M. Pesonen suositteli lukijoille Mein Kampfia – jossa Hitler jo 1925 esitteli mm. rotuoppinsa – ’syvällisimpänä lukemanaan kansakunnalle elintärkeistä kysymyksistä’; Rintamamies-lehti nimesi -41 keskitysleirit juutalaispropagandaksi.

Suomessa kyllä tiedettiin, että mennään, ei vain koulutukseen, vaan natsien itärintaman rotusotaan. Vapaaehtoiset vannoivat SS-sotilaat valassaan uskollisuutta Hitlerille kuolemaan asti, taistellen natsien rinnalla, osa osallistuen juutalaismurhiin. Tutkitusti.

Tällainen ei ole pyrkimystä ”mustamaalata”; TH:n leimaava ”tutkimuksissa”, viitannee SS-sotarikosselvitykseen, ja dosentti Swanströmin ”Hakaristin ritareihin”, mikä on totuudellisempi ja rehellisempi kuin esimerkiksi prof. Jokipiin ’valkopesty’ Panttipataljoona.

Rauhan tultua kukaan SS-vapaaehtoinen ei ”joutunut pakenemaan” – natsien tapaan ’katoamaan’ – esimerkiksi Venezuelaan, vailla yhteisiäkin syitä.

Pentti Heiska

Ylistaro

Kommentoi







Luetuimmat pääkirjoitukset