Lukijoilta: Meidän kaikkien hyvä huominen on lapsissa

Syntyvyys on aiheuttanut viime aikoina vilkasta keskustelua, koska se on laskenut Suomessa viimeiset kuusi vuotta putkeen ja on nyt alhaisimmillaan sitten 1868 nälkävuosien. Viime vuonna nainen synnytti keskimäärin 1,41 lasta, jatkossa sen uskotaan olevan vieläkin alhaisempi eli 1,35.

Nämä kehitystrendit koskevat myös meidän aluettamme ja sen väestönkehitystä. Etelä-Pohjanmaalla väkiluku vähentyi 0,6 %, Keski-Pohjanmaalla 0,5% ja Pohjanmaallakin 0,1%. Myönteistä on, että keskuspaikkakunnilla – Vaasa, Seinäjoki ja Kokkola – syntyvyys on suurempaa kuin kuolleisuus. Muuttoliike tulee siis olemaan äärimmäisen tärkeää.

Väestöliiton perhebarometrin mukaan niiden suomalaisten määrä, jotka eivät halua lasta lainkaan tai korkeintaan yhden lapsen, on viime vuosina noussut. Erityisesti tämä koskee miehiä, vähätuloisia ja kaupungeissa asuvia. Taloudellinen epävarmuus lykkää parisuhteiden muodostamista, avioliittoon menoa ja ensimmäisen lapsen hankintaa, puhumattakaan useiden lasten hankkimisesta. Paras keino lisätä syntyvyyttä onkin tehdä yhteiskunnasta sellainen, että siihen halutaan tehdä lapsia! Tähän nykyinen pohjoismainen hyvinvointivaltio Suomi ei kuitenkaan juuri nyt näytä pääsevän ilman erityisiä toimenpiteitä.

Huomiota herättää, että Ruotsissa trendi on päinvastainen. Yksi selittävä tekijä on Ruotsin vakaampi ja parempi talouskehitys. Naapurissa on myös paremmat mahdollisuudet yhdistää työ- ja perhe-elämä ja siellä esimerkiksi ansiosidonnainen vanhempainvapaa on selvästi parempi kuin meillä.

Väestöliiton tutkimusprofessorin Anna Rotkirchin mukaan poliitikkojen kannattaisi panostaa yleiseen perhe- ja lapsiystävällisyyteen. Pitkällä tähtäimellä tehokkainta olisi laaja perhepoliittinen paketti, joka tarjoaisi rahan sijaan enemmän joustoja, enemmän mahdollisuuksia yhdistää erilaisia elämäntilanteita hyvään ja tuettuun vanhemmuuteen. Tässäkin Ruotsi eroaa selvästi Suomesta, siellä on selvästi enemmän joustoja, ja perhevapaat on jaettu tasaisemmin naisten ja miesten kesken.

Hyvä kehitys Suomessa edellyttää kestävää väestöpohjaa, joka edellyttää tervettä väestönkehitystä. Lapsia ei tule nähdä uhkana ilmastonmuutokselle, vaan voimavarana, jolla tulevaisuuden haasteet yhteiskunnassamme ovat voitettavissa. Tämä ei tarkoita, että meillä on oikeus sulkea silmämme globaaleista haasteista mitä ympäristö- ja väestökehitykseen tulee. Mutta lasten synnyttämättä jättäminen ei ole ratkaisu siihen Suomessa.

Syntyvyyden vähenemisellä on suuria käytännön vaikutuksia yhteiskunnan rakenteeseen ja toimivuuteen.

Tämän päivän hyvinvointimme on suurten ikäluokkien aikaansaamaa. Mutta väestöpohjan pienentyessä työvoiman saaminen vaikeutuu, ja työelämän ulkopuolella olevien määrä kasvaa. Tämä heijastuu tuntuvasti hoivasektorin tarpeisiin ja kustannuksiin, jolloin työllisyysaste tulee yhä tärkeämmäksi maamme hyvinvoinnin ylläpitämiseksi. Myös elämä maaseudulla ja haja-asutusalueilla vaikeutuu, kun väestöpohja monissa kunnissa pienenee.

On korkea aika, että politiikassa kiinnitetään vakavaa huomiota näihin haasteisiin, sekä paikallisesti, alueellisesti että valtakunnallisesti.

On näytettävä kuinka tärkeitä lapset ovat paitsi omana itsenään, myös maan tulevaisuudelle. On ilmeistä, että panostukset lapsiin ja lapsiperheisiin on yhteinen intressi kaikille sukupolville, eikä se ole keneltäkään pois.

On myös tärkeää, että tämän päivän nuoret aikuiset ovat tietoisia väestökehityksestä ja sen vaikutuksista heidän tulevaisuuteensa. Vähenevä väestöpohja ei voi olla huonontamatta yhteiskunnan toimivuutta.

Kokoomuksen naisjärjestöt ovat tarttuneet teemaan ja järjestävät loppuvuoden aikana ympäri Suomea paikallisia tilaisuuksia, joissa pohditaan yhdessä lääkkeitä vauvakatoon ja perheiden arjen sujuvoittamiseen.

Riitta Pääjärvi-Myllyaho

Kokoomuksen puoluehallituksen jäsen ja piirihallituksen 1. varapuheenjohtaja

Vaasa

Kommentoi