Lukijoilta: Masennuslääkkeiden vieroitusoireista

Masennuslääkkeiden sietämättömistä vieroitusoireista kärsivä, alati kasvava joukko kiittää lehteänne rohkeudestanne julkaista vallitsevaa todellisuutta.

Tunnettu tosiasia on, että aihetta on yritetty vaientaa ja oireita väheksytty virallisissa kannanotoissa.

Olen seurannut kierteeseen joutuneita ja läheltä erästä potilasta, joka kohtasi surun elämässään ja sai ahdistusoireilua. Hänelle määrättiin hoidoksi masennuslääkitys, mihin ei olisi missään nimessä ollut tarvetta. Keskusteluapua ei tarjottu.

Lääkkeet aiheuttivat heti alkuunsa voimakasta oireilua, joka tulkittiin sairauden pahenemiseksi ja SSRI-lääkityksen annosta nostettiin uudelleen ja uudelleen.

Normaalia perhe-elämää eläneestä ihmisestä tuli pelokas ja toimintakyvytön. Lääkkeen kammottavia sivuvaikutuksia koetettiin hillitä rauhoittavilla lääkkeillä. Lopulta lääkitys suostuttiin potilaan pyynnöstä ajamaan alas Käypä hoito -suosituksen mukaisesti kahdessa viikossa annosta vähentäen.

Vieroitusoireiden piti hellittää parissa viikossa. Näin ei kuitenkaan käynyt. Sivuvaikutukset väistyivät pikkuhiljaa, mutta vieroitusoireet olivat epäinhimilliset.

Hoitava taho tulkitsi oireet taudin palaamiseksi, ja aloitettiin toinen SSRI-lääke, isolla annoksella tietenkin.

Edestakaiset lopetukset ja aloitukset tekivät sekä potilaan että hänen läheistensä elämän maanpäälliseksi helvetiksi. Ainut tavoite oli sinnitellä ja selviytyä yksi päivä kerrallaan.

Onneksi osa lääkäreistä ja hoitohenkilöstöstä ovat käytännön kautta tunnistaneet ongelman ja uhmanneet samalla virallisia hoitosuosituksia tarjoamalla tilanteeseen paljon kaivattua tukea.

Löysimme SSRI-vieroitusta tutkineen lääkärin, jonka avulla vieroitus tehtiin hitaasti reilun vuoden ajan. Oireet ovat silti olleet vaikeita, mutta taistelu on jo pitkällä, ja valoa näkyy tunnelissa.

Hoitavien tahojen tulisi olla enemmän selvillä siitä, ettei SSRI-lääkitys sovi kaikille, ja voimakkaat, pitkäkestoiset vieroitusoireet ovat monelle todellinen painajainen.

Kuntoutuminen tästä on hidasta, eikä yhteiskunta tarjoa tähän minkäänlaista tukea.

Tilanne on muodostumassa sietämättömäksi myös kansantaloudelliselta kannalta katsottuna.

Parhaassa työiässä ja -kunnossa olevat ihmiset ajautuvat ilman omaa syytään sivuraiteelle ja jopa loppuiäkseen yhteiskunnan ulkopuolelle ja elätettäviksi.

Lääkebisnes ei saa ohjata kehitystä tähän suuntaan.

Ongelmaan on viimeinkin puututtava raskaalla kädellä. Ilkka-lehti näyttää tässä hyvää esimerkkiä uskaltamalla rohkeasti julkaista kirjoituksia aiheesta!

Olavi Kärkkäinen

Itä-Suomi

Kommentoi