Lukijoilta: Maaseudun läpimurtajat

Kauppalehden Menestyjät on kiinnostava verkkopalvelu. Se listaa yrityksiä paremmuusjärjestykseen keskeisimpien tunnuslukujen perusteella. Listalta useampana vuonna löytyvä yritys on liiketoiminnallisesti vahvalla pohjalla.

Kiinnostavasti myös suomalaisella maaseudulla on satoja menestyviä yrityksiä, joista harva meistä on kuullut. Usein muutaman miljoonan liikevaihdolla syntyy tulosprosentti, jota kadehdittaisiin Helsingin pörssissä.

Joidenkin yritysten vahvuus perustuu ympärillä oleviin luonnonvaroihin. Pääosalla menestys on seurausta henkilöstöön ja yrityskulttuuriin pesiytyneestä osaamisesta. Myös luonnonvaroja taidolla jalostavat yritykset ovat yleensä erikoisosaajia.

Juustoportin tai Kyrö Distilleryn onnistumisten jäljille ei pääse pelkästään raaka-aineiden saatavuutta arvioimalla.

Yrityksen sijainti maaseudulla ei ole aina kilpailuetu, mutta se ei myöskään estä menestystä. Monesti yrityksen osoitteen selittää omistajien ja muun henkilöstön pyrkimys optimoida omaa onnellisuuttaan ja halu tehdä kotiseutunsa eteen enemmän kuin kapitalismin oppikirjoissa ehdotetaan.

Tutkimustemme mukaan maaseudulla menestyvä yritys on osaamisensa avulla oikealla ’taajuudella’. Radioaaltojen analogia onkin toimiva. Periaatteessa aallot ovat kaikkialla, mutta ilman vastaanotinta niistä on vain rajallisesti iloa. Osaamistaan kehittämällä voi parantaa omaa ja yrityksen vastaanottokykyä ja verkostoitumalla käännetään taajuudet kohdalleen.

Monesti maaseudulla haasteena ovat liian vahvat ’toimialareseptit’: Tehdään liian pitkään kuten muutkin ja samoin kuin ennenkin. Tuotanto kiinnostaa enemmän kuin raha. Toimialareseptin murtamiseksi erilaisten ihmisten osaamista pitäisi kuitenkin uskaltaa rohkeasti sekoittaa ja kaiken touhaamisen jatkuvaa ihmettelyä pitäisi arvostaa. Ei ole yllätys, että keskenään samanlaisten ihmisten aivoriihessä saadaan yleensä puristettua samanlaisia ideoita kun taas sopivasti erilaisten tuumaillessa syntyy uutta.

Mielestäni tulevaisuuden maaseutuyrittäjyyden uudistajista löytyy kolme kiinnostavaa ryhmää: Kansainvälisistä yrityksistä lähteneet uran vaihtajat, maahanmuuttajat sekä miniät/vävyt. Uran vaihtajat ovat usein marinoituneet maaseudulle harvinaisissa, mutta erittäin käyttökelpoisissa tietovirroissa. Heillä on kyky arvioida mahdollisuuksia sellaisten asiakasryhmien näkökulmasta, joista ei vielä muilla ole kokemuksia.

Sama pätee maahanmuuttajiin. Heidän verkostonsa kotimaahansa, kielitaito ja kyky nähdä se oleellinen ulkopuolisen silmin, on juuri sitä, mitä maaseudulla tarvitaan. Voitte kuvitella, kuinka takkuinen olisi ollut Lapin matkailun nousulento ilman kansainvälisiä osaajia.

Ja lopuksi miniät ja vävyt, joilla on mahdollisuus luikerrella perheyrityksen ytimeen liuottamaan joskus pahastikin lukkiutunutta ajattelua. Siinä voi aina käydä myös köpelösti, mutta viitatkaa tähän kolumniin, kun sukujuhlissa tulee seuraavan kerran tiukka paikka.

Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin johtaja

Kommentoi