Lukijoilta: Lyhyesti

Poliittinen tahto

Miksi ihmeessä kunnanvaltuutetut haluavat hyllyttää olemassa olevat sosiaaliset, kulttuuriset ja taloudelliset pääomat, ja vain syytää yhteisiä verorahoja monikansallisten sijoitusyhtiöiden miljardöörien pohjattomaan laariin homehtumaan?

Rahoitusjohtajat eivät päätä koulutuksen, kokemuksen ja osaamisen hyödyntämisestä eivätkä julkisten palveluiden ”kilpailuttamisesta”, vaikka heillä siitä henkilökohtainen (!) esittelijän virkavastuu onkin (Perustuslaki, 124 §).

Kuntalainen saa tarvitsemansa palvelun, ja lääkärit, sosiaalityöntekijät, ”hoitajat” ja välttämätön koulutettu tukihenkilöstö löytyvät jo nykyisestä työvoimasta, kunhan kaupunginvaltuutettu niin vain haluaa.

Osakeyhtiölain 1. luvun 5. pykälä sen kaiken mahdollistaa jo nyt. Palveluntarjoajan yhtiöjärjestyksessä tarvitaan vain pieni, mutta selkeä maininta: ”Toiminnan tarkoitus EI ole tuottaa voittoa (osakkeen)omistajille; vaan tarjota määrältään, laadultaan ja sisällöltään asianmukaiset palvelut sekä asialliset työhyvinvointiolosuhteet”.

Yhteisillä verorahoillamme ja käytössä olevilla ammattiresursseillamme voimme tarjota jo tänään riittävää ja tarpeellista hyvinvointia kunnan asukkaille – tai jakaa jatkossakin tarpeetonta ökyrahaa kaukomaiden eliitille...? Katso peiliin.

Pitkään pölyyntynyt vanhempi sosionoomi

Todellisuudesta

Olemassaolo havaintona perustuu aistillisiin huomioihin, kunnes äly alkaa tehdä havaintoja erilaisten tapahtumien seuraamuksista, – hetken tarpeista – päästään todelliseen tajuntaan; eli mitkä ovat oikeutemme ja velvollisuutemme: Se on todellista valveillaoloa, elämän ryhdin ja suunnan omistamista, jonka palkkiona on onnellisuus.

Varmasti

Fosforipäästöt

Uutisissa kerrottiin Maaningan koeaseman 25-vuotisesta nurmipellon fosforipäästötutkimuksesta, jossa todettiin aikaisemmin käytettynä olleen 1,1 kg/ha/v sijasta tutkimustulos onkin 0,43 kg/ha/v! Ylittääköhän uusi tulos uutiskynnystä etelän lehdistössä? Kotieläimiä/lantaa on käytetty aseena maatalouden vastaiseen politikointiin.

0-tulokseen ei koskaan päästä, mutta suunta on parempi. Nyt voidaankin tarkastaa uudelleen taulukoita, joilla lannoitemääriä säädellään.

Fosf Ori

Älä ota kesäkissaa!

Ihmiset haluavat itselleen lemmikin kesäksi, mutta kaikki eivät aina mieti asiaa tarpeeksi.

Kesäkissoja otetaan kesäksi, mutta niiden elinaikaa ei välttämättä aina mietitä tai jaksaako kissasta huolehtia monia vuosia. Kissanpentuja myös annetaan ilmaiseksi. Tämän takia osa voi ajatella jättävänsä kissan luontoon.

Vapaana kesäkissat häiritsevät lintuja. Kesällä hylätyt kissat ovat voineet tottua saavansa omistajaltaan ruokaa ja voivat kuolla nälkään ja nääntymiseen, myös paleltumiseen.

Kissan ostoa kannattaa harkita tarkasti! Kissa ei ole lelu, jota käytetään hetken ja heitetään pois. Ei, se on rakas lemmikki. Kissaa ei kannata välttämättä antaa tai ostaa liian nuorelle lapselle, jos lapsi ei ole vastuullinen. Eikä kissaa kannata ottaa hetken mielijohteesta.

Älä hanki kissaa, jos et ajatellut huolehtivasi siitä kauaa. Kuvitelkaa, miltä hylätyn kesäkissan elämä tuntuu ja mitä se joutuu kokemaan.

Minnea Haapa-aho

Pruukin yhtenäiskoulu 8c

Luontoa suojeltava

Luonnonsuojelu on otettu viime aikoina puheenaiheeksi monissa valtioissa ja monet ovat yrittäneet vaikuttaa siihen. Valitettavasti osa maista ei ole ottanut asiaa huomioon ja niissä on paljon saasteita ja jätteitä, joita ihmisen ovat heitelleet ympäriinsä.

Luonnonsuojelun tavoite on estää ihmisen aiheuttamat harmit, kuten roskaaminen, saastuminen ja ympäristön tuhoaminen. Luonnossa esiintyvät ongelmat vaikuttavat myös hyvin paljon eläinlajeihin.

Yksittäinen ihminen voi vaikuttaa kierrättämällä, pyöräilemällä enemmän, olemalla suihkussa vähemmän aikaa, ostamalla hybridi- tai sähköautoja.

Ihmiset liikkuvat nykyään autoilla paljon enemmän kuin ennen. Joten, jos asutte kaupungissa, opetelkaa käyttämään julkista liikennettä, kävelkää lyhyet matkat tai ottakaa pyörä. Ulkona liikkuminen on sekä terveellistä että mukavaa.

Kris Tsvetkov

Pruukin yhtenäiskoulu, 8c

Purmojärvi

Kauhavan Purmojärvellä kunnostettiin 2010 vaiheilla miljoonalla eurolla (EU-rahaa 500 000, Kortesjärven liitosrahaa 500 000 euroa). Järvi oli todella huonossa kunnossa eikä vieläkään ole toipunut, sinilevää esiintyy lämpiminä ja tyyninä päivinä. Paikallinen turveyrittäjä hakee virallista lupaa noin 25 ha:n alueelle seitsemäksi vuodeksi ja alueen vedet johdettaisiin Purmojärveen, on fosforia, typpeä, kiintoainetta ym. haitallisia yhdisteitä.

Onko tässä mitään järkeä? Aivan hölmöläisten hommaa. Tuhotaan suo ja samalla järvikin saastuu vuosiksi.

Järvestä huolestunut

Kommentoi