Lukijoilta: Lyhyesti

Aalto-salissa tuulee

Seinäjoen valtuustossa oli maanantaina suuria ja pieniä tunteita. Piia Katteluksen kahden vuoden takainen ratkaisu, johon alistumista en ole ymmärtänyt, johti nyt turhautuneeseen riitelyyn. Poikkeuksellinen kuvio vaatii selvittämistä kuntalaisille. Miksi ryhmät eivät neuvotelleet paikkajakoa uusiksi heti Katteluksen tempun jälkeen 2017?

Kaikki vaivat pahenevat hoitamatta. Lopuksi käräjöidään.

Pj. Heinonen hoiti tilanteen hyvin. Välillä tuli mieleen Eino Rajamäen huokaus nuijan varressa: Haluaako joku VIELÄ käyttää puheenvuoron?

Toinen huomioni oli, että Seinäjoen keskustassa kantakaupungin edustajia ei noteerata ykköspaikoissa. Vanhaa lajia junttausta?

Paula Risikko jatkoi yhteisten asioiden hoidolla yksityisten sijaan ja kysyi lyseon remontista, kun siellä kylmällä kelillä tenavat istuu palttoot päällä!

Koulujen remonttiohjelma oli kovan takana 90-luvun lopulla. Tänään vähän joka taholla vaaditaan uusia korjauksia? Vanha työmaani mm. on purku-uhan alla. Mihin rakentamisen taito on kadotettu? Politiikassa ei riitä, että hyvää yritetään, päätetään ja pannaan toimeksi. Pitää koko ajan vieressä vahtia.

Jarmo Lintala

Seinäjoki

Kevytautot tulossa

Lähitulevaisuudessa liikenteeseen sulautuvat myös ns. kevytautot nopeusrajoittimilla varustettuna. Marraskuulla niitä alkaa ilmaantua varmasti enenevässä määrin. Kuskeina on niitä, jotka ovat liikennöineet aikaisemmin mopoautoilla ja tottuneet menestymään liikenteessä eri vuodenajat huomioiden.

Onkohan se oikein, jos ja kun heti ajettavaksi tulee kevytauto varsinkin ensikertalaisille, niin monta turvallisuuteen kuuluvaa tekijää täytyy opetella, eikä sitä helpota yhtään se, että kevytautoilu alkaa loppuvuodesta, jolloin liukkaudet alkaa ja monta muuta asiaa on otettava huomioon muidenkin teillä liikkuvien turvaamiseksi.

Kevytautojen markkinointiaika on huono. Kesä olisi paljon parempi, kun on kesäkeli.

Turvaa kaikille teille

Miksi romani- puvulle tukea?

Ilkassa 19.5. oli hyvä juttu syntyperäisesti valtaväestöön kuuluvasta romanipuvun tekijästä.

Samassa jutussa kerrottiin, että ”pitkäaikaisesti pienituloiselle asiakkaalle tuki voi olla enintään kahden vuoden välein 450 euroa”. Miksi yhteiskunta tukee kansallispuvun hankintaa, joka varmistaa viimeistään, että työpaikkaan tuo puku päällä ei ole mitään asiaa. Sekö on perimmäinen tarkoituskin?

Hallitukselle siis vinkiksi, että läheskään kaikkia tukileikkauksia ei ole vielä käytetty kestävän hyvinvoinnin rahoittamiseksi.

Leikattavaa riittää

Hämärävaalit

EU-vaalimainoksia on kuulunut radiosta ja joitakin näkynyt lehdissä. Vasta äänestyskopissa näin täydelliset ehdokaslistat ja hämmästyin.

Ehdokkaita olikin enemmän kuin ne kymmenkunta, joiden mainokset olin kuullut. Heitä olikin valtavasti! Mutta heillä ei ilmeisesti ole juuri merkitystä, koska eivät olleet päässeet lehtien sivuille.

Tietenkin se on ymmärrettävää, sillä nykyihmiselle (toimittajat mukaan lukien) on tärkeämpää hypettää esimerkiksi Game of Thrones -fiktiota, jota on syydetty yleisön niskaan joka tuutista. Mitäs faktasta, kun fiktiotakin on saatavissa.

Sitten ihmetellään äänestysprosenttia

Meidän vuosisatamme

Europarlamentaarikko Miapetra Kumpula-Natri kirjoitti tällä palstalla tiistaina 21.5. seuraavaa: ”Euroopan 1900-luku oli kaksijakoinen. Ensin maanosastamme lähti liikkeelle kaksi maailmansotaa. Niiden jälkeen Euroopan maat onnistuivat sitomaan itsensä integraatiolla rauhaan.”

Kumpula-Natrille tiedoksi, että 1950-luvulta 80-luvulle Länsi-Euroopan rauhaa uhkasi Neuvostoliitto. Tuon uhan torjumesessa ei EU:lla (silloinen EEC) ollut minkäänlaista roolia. Euroopan rauhan takasivat Yhdysvallat ja Nato.

Vaikea uskoa, että Länsi-Euroopan Nato-maat olisivat myöskään kylmän sodan jälkeen karanneet toistensa kimppuun, vaikkei nykymuotoista brysselinunionia olisi olemassakaan. EU-huuman keskelläkin olisi suotavaa pitäytyä faktoissa.

Tarinoita kansalle

Kommentoi







Luetuimmat pääkirjoitukset