Lukijoilta: Luomuviljelyn hiilen sidonta

Hiilidioksidi on yksi tärkeimmistä kasviravinteista niin pelloilla kuin metsässäkin. Sitä on ilmakehässä ehkä hieman liikaakin. Sitä on joka paikassa, sitä ei tarvitse ostaa. Poikkeuksessa jotkut kasvihuoneet, jossa tarvitaan nopeaa kasvien kasvua. Sinne täytyy hiilidioksidia tuoda pullossa, joka maksaa myös.

Toinen tärkeä kasviravinne typpi, jota on ilmakehässä 8 tonnia jokaisella neliömetrillä. Typpeä sitoutuu maahan myös vapaitten typpibakteereiden avulla, joita maassa on myös luonnostaan. Niitten työteho vaihtelee lämpötilan ja maan biologisen aktiivisuuden mukaan.

Suomen ilmasto-olosuhteissa niiden työteho riittää metsän hyväänkin kasvuun. Mutta kaikkien peltoviljelykasvien viljelyyn se ei riitä, koska kesän lämpösumma on liian pieni.

Peltoviljelykasveista apila, sinimailanen, herne ja härkäpapu pystyvät sitomaan ilmakehän typpeä yli omankin tarpeensa. Se tapahtuu niiden juuristossa olevien mykoritsa-bakteerien avulla. Tätä bakteeria ei ole aivan joka paikassa, vaan sitä täytyy myös viljellä.

Tämän tekniikan kehitti 30-luvulla Valion laboratoriossa professori A.I. Virtanen. Siitä hän sai myös Nobelin palkinnon. Tätä työtä jatkaa Petri Leinonen Raahessa Elomestari-toiminimellä.

Häneltä saa eri kasveille jalostettuja typpibakteereja.

Neuvontaa tähän saa luomuliitosta.

Typen sitojakasvit käyttävät kasvamiseen aurinkoenergiaa, hiilidioksidia, typpeä ja happea. Ja ovat myös metsässä tehokkaampia hiilen sitojia.

Kemiallisissa lannoitteissa typpi valmistetaan ammoniakista, joka taas valmistetaan öljystä tai maakaasusta. Se tulee Suomeen pääosin Venäjältä, joten se on fossiilinen tuote. Fosforin jalostaminen apatiitistä tarvitsee myös paljon fossiilista ja atomienergiaa.

Kalium on tuontitavaraa ja vaatii pitkiä kuljetuksia ja jalostusta, jossa kuluu paljon öljyä.

Lannoiteteollisuus on kuitenkin pikkusyntinen verrattuna moneen muuhun öljyn käyttöön. Onhan siinä tarkoituksena tuottaa ruokaa.

Maatalouden syyttäminen ilmastonmuutoksesta on täysin väärään puuhun haukkumista. Siten saadaan isot syylliset pysymään pensaan takana piilossa.

Autoliikenteen hiilipäästöt on laskettu kovin varovaisesti. Laivaliikenteen päästöjä ei ollut Luken laskelmissa otettu huomioon, vaikka siitä tulee suurimmat hiili- ja rikkipäästöt. Lentoliikenteen hiilipäästölaskelmat ei ollut uskottavia. Ne olivat pienemmät kuin autoliikenteen ja maatalouden. Siinähän hiilidioksidi joutuu kymmenen kilometrin korkeuteen, eikä ole kasvien saavutettavissa.

Jos katsoo lentotilakarttaa, niin taivas on täynnä lentokoneita ympäri maapalloa.

Helsingin lentoasemalle viedään lentopetrolia joka päivä yli 100 rekkakuormallista. Tällaisia lentoasemia on eri puolilla maailmaa tuhansia.

Lentoliikenteestä suurin osa on huvi- tai sotilasliikennettä. Onko pakko päästä lomalle toiselle puolelle maapalloa? Sotimisen tarkoitus on politiikan tuote, jonka tarpeellisuutta voi jokainen itse arvioida.

Ilmaston lämpeneminen on väliaikaista.

Nyt on käytetty yli puolet fossiilisista polttoaineista ja niiden käyttö lisääntyy nopeasti. Ongelmana tulee olemaan niiden loppuminen, jolloin hiilidioksidi myös vähenee.

Seuraava jääkausi on lähestymässä oman aikataulunsa mukaisesti, joten nämä meidän hiilipäästöt myöhästyttävät tulevaa jääkautta muutaman sata tai tuhannen vuotta, jos nyt ei itse aiheuteta atomijääkautta sitä aikaisemmin. Siihen tarvitaan vain yksi hullu, joka ensimmäisenä painaa laukaisunappulaa. Sen jälkeen toistenkin on tehtävä samalla tavalla. Ja niitä on aika monta.

Urho Kari

Lehtimäki

Kommentoi






Luetuimmat pääkirjoitukset