Lukijoilta: Lasten kaltoin kohtelun tavoista ja seurauksista tulee kertoa enemmän

Lasten kaltoinkohtelu voi ilmetä esimerkiksi fyysisenä tai henkisenä pahoinpitelynä tai laiminlyöntinä.

Kaltoinkohtelua on myös kuritusväkivalta eri fyysisissä ja henkisissä muodoissaan.

Suomessa aikuiset suhtautuvat kuritukseen pääosin kielteisesti, mutta Lastensuojelun keskusliiton selvityksen mukaan 41 % vanhemmista edelleen käyttää sitä. Suomen lainsäädäntö kieltää lasten kaltoinkohtelun.

Hyvin tavalliset arjen tilanteet, kuten pienen lapsen pukeminen, syöminen tai nukkumaan meno, saattavat johtaa lapsen haasteelliseen käyttäytymiseen ja vanhemman kiukustumiseen. Tällöin vanhempi saattaa käyttää kuritusväkivaltaa, kuten tukistamista tai läimäyttelyä vaikkei niin alun perin olisi aikonutkaan.

Lasten kaltoinkohtelu mielletään usein joksikin melko kaukaiseksi ja itseä koskemattomaksi asiaksi, mutta edellä kuvatun kaltaiset tilanteet osoittavat, ettei näin ole.

Kasaantuvat vaikeudet arjessa saattavat viedä vanhemmilta voimat hoitaa ja kasvattaa lapsiaan niin hyvin kuin haluaisivat.

Vanhemmat eivät myöskään välttämättä tiedä, millaista käyttäytymistä emotionaalinen tai henkinen kaltoinkohtelu sisältää tai miten se vaikuttaa lapseen.

Kaltoinkohtelun eri tavoista tai seurauksista pitää kertoa vanhemmille enemmän, jotta he entistä paremmin ymmärtävät käyttäytymisensä tavat ja niiden vaikutukset lapseen.

Lapsilla on oikeus turvaan ja huolenpitoon.

Kaltoinkohtelu aiheuttaa lapsille vakavia seurauksia sekä välittömästi että pitkän ajan kuluessa.

Seurausten vakavuus ei johdu kaltoinkohtelun tavasta. Esimerkiksi lapsen laiminlyönti tai henkinen kaltoinkohtelu ovat pitkällä aikavälillä yhtä vahingollisia kuin fyysinen.

Seuraukset voivat olla fyysisiä vammoja, kehityksen häiriintymistä, sosiaalisen elämän vaikeuksia tai mielenterveysongelmia.

Lapsilla on oikeus kokea kaikkialla, erityisesti kodissaan, turvaa ja huolenpitoa. Kaikenlaiseen kaltoinkohteluun on nollatoleranssi.

Vanhemmat tarvitsevat tietoa kaltoinkohtelun muodoista ja seurauksista sekä erilaisista positiivisista tavoista toimia lasten kanssa. Keskeistä on myös vanhempien mahdollisuus saada tarvitsemaansa tukea mahdollisimman varhain.

#metoo -kampanja on saanut laajaa kansainvälistä julkisuutta. Lasten kokema kaltoinkohtelu ansaitsee vähintään yhtä suurta huomiota.

Lisätietoja aiheeseen liittyvistä tutkimuksistamme löytyy osoitteesta http://www.uta.fi/hes/en/contact/paavilainen/index.html.

Hoitotieteen Epanet-professori, Tampereen yliopisto/E-P:n sairaanhoitopiiri

Kommentoi







Luetuimmat pääkirjoitukset