Lukijoilta: Lääkekeskeinen psykiatria ei edistä toipumista

Viittaan kirjoituksellani nimimerkin Vastarannan kiiski tekstiin ”Masennuslääkkeet ovat kestämättömällä tasolla”, joka julkaistiin Ilkassa 27.6.2019.

Olen kirjoittajan kanssa samaa mieltä siitä, että jokin on vakavasti pielessä, kun mielenterveyssyistä johtuva työkyvyttömyys yleistyy, vaikka psyykenlääkkeiden kulutus on kasvanut huimasti vuosien aikana.

On aika tarkastella psykiatrian pyhäksi lehmäksi muodostunutta ongelman aiheuttajaa, jota kutsutaan Käypä hoito -suosituksen mukaiseksi lääkehoidoksi.

Aivojen kemiallisen epätasapainon teoriaa ei ole osoitettu todeksi. Silti psykiatriset hoitosuositukset perustuvat teorialle, joka ei kestä kriittistä tarkastelua. Yhteiskuntamme rahoittaa sellaisen hoidon toteuttamista, joka lisää kustannuksia ja pitkittää inhimillistä kärsimystä.

Psyykenlääkkeiden käyttö on kroonistanut monen potilaan tilanteen työkyvyttömyyseläkkeelle joutumiseen asti. Masennuksen hoitoon käytettävien SSRI-lääkkeiden markkinoille tulon jälkeen masennuksen diagnostiset kriteerit ovat muuttuneet väljemmiksi. Myös tavalliseen elämään liittyvistä ongelmista on tehty kasvavassa määrin lääkehoitoa vaativia sairauksia, jotka muuttuvat aikaisempaa enemmän kroonistuneiksi tiloiksi lääkehoidon suosion vuoksi.

On hämmästyttävää, miten ammattilaiset eivät havahdu tähän muutokseen suositellessaan toistaiseksi voimassaolevaa työkyvyttömyyseläkettä myös nuorille potilaille. Toisaalta toisinajattelijat vaiennetaan, kuten kävi psykologi Aku Kopakkalalle.

Torniossa Keroputaan sairaalassa kehitetty avoimen dialogin malli olisi varteenotettava vaihtoehto ratkaisemaan tämä ongelma. Tähän mennessä se on osoittautunut halvemmaksi ja tehokkaammaksi psykoosien hoidossa, kuin muualla Suomessa käytetty hoitomalli ja se on vähentänyt selvästi työkyvyttömyyseläkkeelle joutumista.

Minulla on aiheesta omakohtainen kokemus, sillä oma tilanteeni muuttui selvästi paremmaksi lääkityksen lopettamisen ja vieroitusoireista selviämisen jälkeen. Psyykkiset ja fyysiset vieroitusoireet olivat massiiviset ja ne kestivät kuukausia.

Vieroitusoireet olivat samanlaisia, kuin kovista huumeista vieroittautuvien ihmisten oireet. Fyysisiä oireita olivat pahoinvointi, oksentaminen, tärinä, päänsärky, huimaus, hikoilu, ihon kutina ja vaikea unettomuus.

Pysyin järjissäni tiedostamalla oireiden johtuvan kehon pyrkimyksestä tasapainoon.

Psykiatrit ovat sitä mieltä, ettei ole olemassa vaikeita vieroitusoireita, vaan on kysymys sairauden paluusta. Kuuntelemalla psykiatrien ohjeita menetin mahdollisuuden elää sitä nuoren aikuisen elämää, jossa kouluttaudutaan ammattiin ja hankitaan työpaikka.

Ilman omia ratkaisuja olisin edelleen yhtä huonossa tilanteessa, jossa on liian suuri osa potilaista. Oikeanlaisella hoidolla minun ei olisi tarvinnut käydä läpi tätä kaikkea. Lääkkeistä toivuttuani teen parhaani, että löydän elämästä asioita, jotka eivät olleet aikaisemmin mahdollisia.

Muutoshakuinen

Julkaisemme kirjoituksen poikkeuksellisesti nimimerkillä

Kommentoi







Luetuimmat pääkirjoitukset