Lukijoilta: Kurkia kannattaa karttaa pesimisalueella!

Kurki on meille kaikille suomalaisille tuttu ja tykätty lintu. Eikä ihme, kyseessähän on komeimpien kastiin ja suurempien sakkiin lukeutuva lintumme. Kurjetkin pesivät parastaikaa, ja nämä komeat linnut puolustavat pesäreviiriänsä tomerasti, jopa alueelle saapastelevaa ihmistä kohtaan!

Kurjet lenttävät kaukomaista keväsin ja syksysin jopa 10 000 yksilön joukkona Suomeen, suosimiinsa kokoontumiskohteisiinsa ruokailemaan ja lepäämään. Tällainen kohde on mm. Sulvalla Vaasan lähellä, josta he jakaantuvat näyttäviin lentoauroihin ja liihottelevat sopivissa myötätuulissa pesimiskohteisiinsa Lappiin saakka.

Kurkiparvi lentää hitaammin kuin hanhet ja joutsenet. Myötätuuli tekee etenemisestä nopeamman näköistä. Lisää korkeutta otetaan nousevissa ilmavirtauksissa. Muutto onkin vilkkainta kauniissa säässä, myötätuulisena kumpupilvisinä päivinä.

Kurjet ovat linnuistamme pisimpien matkojen muuttajia. Talvehtimisen kohteet ovat Afrikassa, Etelä-Aasiassa ja myös Etelä-Euroopassa. Ainakaan vielä eivät kurjet sinnittele talvia Suomessa, kuten esimerkiksi joutsenet ja muutamat muutkin perinteisistä muuttolinnuistamme ovat alkaneet yhä enenevässä määrin tekemään.

Kurki on monilla paikkakunnilla joutunut, turvetuotannon seurauksena luontaisten avosoiden puutteessa sopeutumaan uusiin ja erilisiin elinolosuhteisiin.

Kurjet ovat olleet pakotettuja etsimään pesimäpaikkoja järvien rantahetoilta ja ruovikoista, pienten lampien ruokokasvustoista sekä metsien laitamilta.

Kun kurjet ovat menettäneet avosoilla perinteisiä pesimiskohteita Suomessa, niin ehkä siitäkin syystä monien iäkkäämpien lintujen ”pinna” on vähän kiristynyt.

Rengastuslöytöjen perusteella on selvinnyt, että kurki elää lähes 20-vuotiaaksi. Tämä tarkoittaa sitä, että monet entiset avosoitten pesintäpaikat on muuntuneet monen linnun elinaikana turpeen tuotannon tarkoituksiin.

Tänä keväänä olen itse saapastellut kurkien pesintätonteille kaukana entisistä pesimisnevoista. Kahdessa kohteessa jouduin ottamaan juoksuaskelia, kun kurki majesteetillisen siipien heiluttamisen ja ärhentelyn jälkeen tuli kohti pitkin harppauksin tikarimainen nokka ojossa.

Toisessa tapauksessa kurki tuli kotiaan puolustaen lähietäisyydelle niin nopsasti, että ehti nokkamaan kipeästi käsivarteeni. Syy oli itsessäni, kun kuvasin liian kauan kurjen siipeilyä!

Omakohtaisen kokemuksen mukaan toteankin, että jos saapastelee kurjen pesintäalueelle, kannattaa olla hyvin varovainen. Jos lintu tulee kohti, niin pitää etääntyä. Kurki ei seuraa ihmistä, kun näkee tulijan perääntyvän.

Nykyään saattaakin kurjen pesimisalueita löytää melkein mistä tahansa. Töysässäkin on pari pesinyt onnistuneesti Ponnejärven pohjoispäässä järvihetolla monena kesänä. Lähimpään taloon on matkaa noin 100 metriä. Läheisyydessä pesivät lisäksi perinteisesti laulujoutsen sekä entiset ”merilunnut”; ruskosuohaukka ja kaulushaikara ym.

Kurjen pesässä on enimmilläänkin 2 munaa. Lintupariskunta vuorottelee haudonnassa. Poikaset syntyvät noin yhden kuukauden haudonnan tuloksena. Poikaset lentävät jo 10 vuorokauden kuluttua kuoriutumisesta.

Pentti Hautala

Töysä

Kommentoi







Luetuimmat pääkirjoitukset