Lukijoilta: Kuntoutus- ja hoivapalveluita voi ja tulee toteuttaa ihmistä kunnioittaen

Esperi Care Oy:n asumisyksikön toiminnan lakkauttaminen Kristiinankaupungissa vakavien puutteiden vuoksi nousi valtakunnan otsikoihin 25.1.2019. Media on tuonut esille myös muita vastaavanlaisia tapauksia ympäri Suomea.

Yksityisten palveluntuottajien ylläpitämät palvelut nostettiin oikeutetusti esille hyvin ikävissä merkeissä. Suomessa palveluita tuottavat järjestöt ja niiden omistamat yhteiskunnalliset yritykset luetaan mukaan yksityisiin toimijoihin.

SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n julkaiseman järjestöbarometrin (2018) mukaan sosiaali- ja terveysalan palveluita tuottavia järjestöjä on yli 1 000, jotka tuottavat noin 25 % alan palveluista. Niiden liikevaihto on yhteensä 1,7 miljardia euroa vuodessa. Palveluntuottajajärjestöissä työskentelee lähes 40 000 alan ammattilaista.

Valtakunnallisilla ja myös paikallisilla yhdistyksillä on vielä vahva rooli esimerkiksi erityisryhmien asumispalveluiden järjestämisessä.

Järjestöpohjaiset palveluntuottajat toimivat kuitenkin eri lähtökohdista kuin muut alalla toimivat voittoa tavoittelevat yritykset.

Järjestöjen toimintaa määrittää yleishyödyllisyys, voittoa tavoittelemattomuus, pitkät perinteet, erityisasiantuntijuus omasta asiakasryhmästä sekä tärkein: vahva arvopohja ja halu toimia ihmistä ja yhteiskuntaa arvostaen.

Järjestöpohjaiset palveluntuottajat eivät pyri toiminnallaan saamaan aikaan taloudellista voittoa vaan jakamaan yhteiskunnallista hyvää toimintansa lisäksi. Mikäli toiminnasta saadaan tuottoja, ne ohjataan toiminnan kehittämiseen ja asiakkaiden hyvinvoinnin edistämiseen eikä osakkeenomistajille.

Kuntoutus- ja hoivatyössä on jatkossa nostettava selvästi esille toimintaa ohjaavat arvot, joiden avulla toimija osoittaa, miten palvelua tuotetaan.

Toiminnan pääpaino ei saa olla kasvussa ja kannattavuuden lisäämisessä vaan arvoissa, joiden täytyy näkyä kaikessa arjen työssä: asiakkaiden kohtelussa ja kohtaamisessa, ammattilaisten asenteessa, yksiköiden arkipäiväisessä toiminnassa ja ennen kaikkea johtamisessa, joka viitoittaa tekemisen tavan kaikkialle muualle.

Toiminta, jota arvot vahvasti ohjaavat, ei aiheuta epävarmuutta tai turvattomuutta asiakkaalle tai hänen omaisilleen.

Myös kolmannen sektorin toimijoiden on alituisesti huolehdittava toimintansa laadusta. Ammattitaitoinen ja työtään sydämellä tekevä henkilökunta on laadukkaan ja arvojen mukaisen toiminnan kulmakivi.

Järjestöissä asiakkaiden hyvinvoinnin lisäksi henkilökunnan hyvinvointi on tärkeää. Työsuhteet ovat pitkäaikaisia, henkilökuntaa koulutetaan jatkuvasti ja työnohjaus toimii työn tukena.

Sosiaali- tai terveyspalvelutyötä on mahdotonta tehdä laadukkaasti, mikäli ensisijainen tavoite toiminnassa on voiton tavoittelu.

Sosiaali- ja terveydenhuollon markkinat eivät voi toimia samoilla ehdoilla kuin muut markkinaehtoiset palvelut ja toiminnot.

Ei ainakaan koskaan yhteiskunnassa, joka haluaa kohdella hyvin ja oikeudenmukaisesti jäseniään.

Suomen sosiaalipsykiatristen yhteisöjen toiminnanjohtajat

Juha Järvinen, Alvi ry

Mari Heroja-Anttila, Buusti ry

Päivi Nousiainen, Itä-Uudenmaan sosiaalipsykiatrinen yhdistys ry

Miia Kurttila, Kaakkois-Suomen sosiaalipsykiatrinen yhdistys ry

Leena Veiskola, Keski-Pohjanmaan sosiaalipsykiatrinen yhdistys ry

Sirkka Väistö, Keski-Uudenmaan Sopimuskoti ry

Riikka Kallio, Lilinkotisäätiö

Maarit Hirvonen, Mielen ry

Seppo Eronen, Niemikotisäätiö

Johanna Yliviitala, Pohjanmaan sosiaalipsykiatrinen yhdistys ry

Maria Korhonen, Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö

Teemu Tiensuu, Sininauhaliitto

Christa Rajanti, Sopimusvuori ry

Kommentoi