Lukijoilta: Kristillinen sukupuolimoraali on sekava ja epälooginen

Ihan aluksi painotan, että en hyväksy minkäänlaista toiseen ihmiseen kohdistuvaa väkivaltaa, olkoonpa se sitten henkistä, fyysistä tai seksuaalista. Toisen ihmisen henkinen tai fyysinen loukkaaminen on rikoslakimme mukainen rikos, kuten pitää ollakin.

Meillä Suomessa, kuten muissakin länsimaissa toisen yksilön seksuaalista loukkaamista pidetään erityisen inhottavana tuomittavana ja tämä ilmenee selvästi myös niin meidän kuin muidenkin länsimaiden rikoslaeissa.

Pohjana tälle ajattelulle lienee nk. kristillinen sukupuolimoraali, joka on sekava, typerä ja kohtuuton.

Kristilliset kirkot ovat koko kaksituhatvuotisen olemassaolonsa ajan käpristelleet seksin olemuksen parissa ja yrittäneet ratkaista, onko se syntiä vai ei.

Lopputuloksena on järjetön ajatus sekä hyvästä että pahasta seksistä. Hyvä eli sallittu seksi kuuluu avioliittoon ja vain lisääntymistarkoituksessa. Muu seksi on katsottu synniksi. Alaikäisellä ei nykyaikana ole oikeutta seksuaalisuuteen.

Minulle on aina ollut arvoitus, miksi kristinusko on suhtautunut seksuaalisuuteen niin kielteisesti.

Osaksi se johtunee siitä, että opin määrittelivät itse itsensä selibaattiin tuominneet vanhat ukot, osaksi siitä, että kirkko näin pääsi tunkeutumaa ihmisten makuuhuoneeseen ja luomaan sellaisen valvontakontrollin, josta Hitler ja Stalin osasivat vain uneksia.

Toisaalta liberaali aikamme haluaa hyväksyä myös kaikki poikkeavuudet – kunhan ne tapahtuvat vain aikuisten kesken. Saat olla homo tai lesbo tai mikä hyvänsä – kaikki kelpaa, pitää hyväksyä ja poikkeavuudesta on tullut lähes hyve.

Tämä on johtanut kaksinaismoralismiin ja tietynlaiseen hysteriaan; automaattisesti on katsottu nuoren seksisuhde vanhemman kanssa tuomittavaksi ja myös rikolliseksi. Uuspuritanismi on kiristänyt lainsäädäntöä ja vaatimukset sen kiristämisestä edelleen kovenevat.

Kyse on tietenkin arvostuksista. Kuitenkin suhteellisuustaju tulisi säilyttää. Jos täysi-ikäinen hakkaa alaikäisen, saa hän pahoinpitelystä ensikertalaisena ehdollisen tuomion. Sukupuoliyhteyteen pakottamisesta eli raiskauksesta taas häkki heiluu heti 3–5 vuodeksi.

Aika erikoista on, että raskaimmista seksirikoksista voidaan tuomita samaan rangaistusmaksimiin kuin taposta. Tämä tarkoittaa sitä, että lainsäädäntömme katsoo ihmisen seksuaalisen koskemattomuuden samanarvoiseksi oikeushyväksi kuin hengen. Aika erikoinen ajatus.

Toistan, että en hyväksy toiseen ihmiseen kohdistuvaa väkivaltaa tai pakottamista olipa se sitten seksuaalista tai ei. Mutta onko sitten seksuaalinen väkivalta jo lähtökohtaisesti tuomittavampaa, kun nk. tavallinen väkivalta. Mielestäni ei ole!

Seksuaalirikoksia tulee kyetä tarkastelemaan osana olemassa olevaa todellisuutta eikä äärimmäisen moraalisesti kauhistuen.

On myös tunnustettava, ettei mitään rikollisuuden lajia voida poistaa avoimesta yhteiskunnasta, vaikka kuinka sitä haluaisimme.

Olen melko varma, että edellä kirjoittamaani eivät monet hyväksy, mutta toivonkin aiheesta asiallista keskustelua.

Matti Jaakkola

varatuomari

Mustasaari

Kommentoi







Luetuimmat pääkirjoitukset