Lukijoilta: Korkeakoulujen rahoitus ja Seinäjoen ammattikorkeakoulu

Viime päivinä on keskusteltu mediassa paljon korkeakoulujen lisärahoituksesta ja sen toteutuksesta osana Antti Rinteen hallitusohjelmaa. On hyvä, että ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen rahoituksesta keskustellaan julkisesti ja korkealla poliittisella tasolla. Mistä oikein on kyse? Koetan käyttää esimerkkinä Seinäjoen ammattikorkeakoulua.

Ammattikorkeakoulujen perusrahoitusta on leikattu kahden hallituksen aikana, ensin vuosina 2011-2015 Jyrki Kataisen hallituksen aikana ja sitten 2017-2019 Juha Sipilän hallituksen aikana. Seinäjoen ammattikorkeakoulun perusrahoitus on laskenut vuosina 2012-2019 noin kuusi (6) miljoonaa euroa eli lähes 20 prosenttia.

Sipilän hallituksen aikana päähuomio kiinnittyi leikkauksiin, jotka kohdistuivat ammatilliseen koulutukseen, jossa rahoitus on laskenut suunnilleen saman verran kuin ammattikorkeakouluissa. Suurta ääntä pidettiin yliopistoihin kohdistuneista leikkauksista: niiden kokonaistaso ei ollut yhtä korkea kuin ammattikorkeakouluissa ja ammatillisessa koulutuksessa.

Vuosina 2011-2012 tehdyillä päätöksillä vähennettiin myös ammattikorkeakoulujen aloituspaikkoja Jukka Gustafssonin toimiessa opetusministerinä. SeAMK menetti yli 100 aloituspaikkaa. Tämä on yksi merkittävimmistä valtionhallinnon päätöksistä, jotka koskevat Etelä-Pohjanmaata 2010-luvulla. Jos olisimme voineet pitää nuo paikat, olisimme voineet tuottaa tutkinnon noin 1000:lle lisäopiskelijalle. Heistä 600 työskentelisi nyt Etelä-Pohjanmaalla, aikana jolloin yrityksillä on suuri osaajapula.

Suomessa kummastellaan nyt sitä, että maamme on enintään keskitasoa OECD-maista korkeakoulutettujen määrässä. Noin 42 % 25–34-vuotisista nuorista suorittaa korkeakoulututkinnon: olemme Pohjoismaista hännillä. Tähän on päädytty kolmen hallituksin omin päätöksin alkaen Matti Vanhasen II hallituksesta (2007-2011).

Osa suomalaisista nuorista onkin tällä välin hakeutunut opiskelemaan ulkomaille. Osasyy on valintajärjestelmämme mutkikkuus ja karsivuus, johon vain ulkomaiset asiantuntijat uskaltavat puuttua.

Nyt tavoitteeksi on asetettu, että 50 % nuorista suorittaisi korkeakoulututkinnon ensi vuosikymmenellä. Teknologiateollisuus on esittänyt omalla toimialallaan korkeakoulutettujen määrän nostoa 60 %:iin. Tarvitsemme Etelä-Pohjanmaalla ensi vuosikymmenellä vuosittain 1 000 ammattikorkeakoulututkintoa ja noin 200 maisteri- ja YAMK-tutkintoa, siis noin 20 %:n tasokorotuksen.

Rinteen hallituksella on pyrkimys muuttaa korkeakoulujen rahoitusta parempaan suuntaan. Korkeakoulujen toiminta ei perustu pikavoittoihin, vaan systemaattiseen pitkäjänteiseen kehittämiseen, jossa ennustettavuus on hyvin tärkeää. Myös poliittisen kentän puhunnalla on siinä iso merkitys.

Etelä-Pohjanmaalla on tehty paljon oikeita ratkaisuja korkean osaamisen kehittämisessä. Maakunnan tulevaisuus on väestön kehityksen osalta kuitenkin erittäin huolestuttava. Ammattikorkeakoulu- ja yliopistotasoisessa koulutuksessa tarvitaan uusia, ennakkoluulottomia ratkaisuja. Sen edistämiseksi valtion lisäpanostukset ovat tärkeitä. Mitä pikemmin ne tulevat, sen parempi.

Seinäjoen ammatti- korkeakoulun rehtori

Kommentoi







Luetuimmat pääkirjoitukset