Lukijoilta: Kirkon aarre

Kirkko on perinteisesti elämän puolustaja. Se on pitäytynyt Jumalan ilmoitukseen, Raamattuun. Kirkon sanoma on luonut pohjan ihmisen turvalliselle ja lähimmäistä kunnioittavalle elämälle.

Pitäytyminen Raamatun ilmoitukseen on kirkon tulevaisuuttakin ajatellen ensisijaisen tärkeää. Ilman sitä kirkko ajautuu erilaisten aatevirtauksien vietäväksi kadottaen lopulta oman kutsumuksensa ja uskottavuutensa.

Kirkko ja sen paikallisseurakunnat elävät haasteiden keskellä. Talous, ihmisten kohtaaminen, tasa-arvokysymykset, miten tavoittaa kiireinen, työpaineiden ja kotihuolien stressaama ihminen. Haasteellista on myös kristillisten elämänarvojen kaventuminen yhteiskunnassa. Monien seurakuntalaistenkaan mielissä kirkko ei enää seiso keskellä kylää!

Mitä kirkon pitäisi tehdä säilyttääkseen oman kutsumuksensa? Parhaiten kirkko säilyttää aarteensa – puhtaan evankeliumin – pitäytyessään Raamatun ilmoitukseen, vaikka kansan suuri enemmistö ei sille taputuksia antaisikaan.

Kirkon voima on sen hengellisessä sanomassa. Kirkon aarre ei ole sen moraaliarvoissa vaan armossa. Elämässään erehtynyt ja synnin pettämä ihminen kaipaa kuulla evankeliumin lohdutusta. Hän tarvitsee elämän uudistumista, voimaa elää toisin. Hän haluaa syyllisyyteensä vapautusta. Sen hänelle lahjoittaa Vapahtaja sulasta armostaan.

Miten seurakunnan luottamushenkilöt asettuvat näihin haasteisiin? Toivottavasti eläen tästä aarteesta!

Seurakunnan palkatut työntekijät suurimmalta osin suunnittelevat ja toteuttavat sekä sanan julistuksen että diagonaalisen palvelun. Luottamushenkilöillä on kuitenkin seurakunnassa merkittävä rooli. He ovat hallintopäätösten ohella työntekijän rinnalla kulkijoita ja rohkaisijoita.

Nyt tarvitaan tietoa, taitoa ja uskallusta.

Esko Piiroinen

pastori

Alavus

Kommentoi