Lukijoilta: Kirkolliskokous sujui sopuisasti

Kirkolliskokouksessa (4.–8.11.2019) oli sopuisa tunnelma. Suuret periaatteelliset ratkaisut siirtyivät uudelle helmikuussa 2020 valittavalle kirkolliskokoukselle.

Avioliittokäsitystä sivuttiin kyselytunnilla. Arkkipiispa Tapio Luomalta kysyttiin, koska piispainkokous käsittelee toukokuussa 2018 hyväksyttyä pontta, jossa ”kirkolliskokous pyytää piispainkokousta edistämään kunnioittavaa keskustelua ja selvittämään vaihtoehtoja avioliittokäsityksestä vallitsevan erimielisyyden ratkaisemiseksi”.

Arkkipiispa ilmoitti, että piispainkokouksen kannanottoa valmistellaan ja se esitetään ”mahdollisimman pian”.

Pohjois-Suomen hallinto-oikeus antoi 30.6.2019 päätöksen, jonka mukaan ”pappi ei ollut toiminut vastoin pappisviran velvollisuuksia ja pappislupausta vihkiessään samaa sukupuolta olevan parin avioliittoon eikä tuomiokapituli voinut antaa hänelle varoitusta.”

Käytäväkeskusteluissa korkeimman hallinto-oikeuden uskotaan kumoavan päätöksen. Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden äänestyspäätöksen perustelut ovat ristiriitaisia ja osin myös virheellisiä.

Kirkolliskokous puhdisti pöytää hyväksymällä useita vireillä olevia lainsäädäntöhankkeita. Merkittävin seurakuntien näkökulmasta oli kirkkolain ja kirkkojärjestyksen muuttaminen siten, että kirkon hallinnossa luovutaan kokonaisvaltaisesti alistusmenettelystä.

Kirkolliskokouksen toukokuussa 2018 hyväksymän kirkkolain ja kirkkojärjestyksen uudistamisen yhteydessä alistusmenettelyä purettiin muun muassa kiinteistöjen luovuttamista, pitkiä maanvuokrasopimuksia, hautausmaata ja hautausmaan käyttösuunnitelmaa sekä jumalanpalveluksen alkamisaikaa koskevien muutosten osalta. Seurakuntien päätösvaltaa näin vahvistetaan.

Tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kosonen totesi tuodessaan valtioneuvoston tervehdyksen kirkolliskokoukseen, että hänen ensimmäinen hallituksen esitys, jonka hän esitteli eduskunnalle, koski juuri kirkkolain uudistamista. Ministeri esitti kirkolliskokoukselle kiitokset hyvästä lainvalmistelusta. Se onkin tärkeää, koska eduskunta ei voi muuttaa kirkolliskokouksen esitystä.

Kirkolliskokouksen päätös seurakuntiin perustettavista nuorten vaikuttajaryhmistä voi lisätä nuorten osallistumista.

Teologisesti pieni, mutta käytännön kannalta merkityksellinen uudistus kohdistui kirkkojärjestyksen muuttamiseen. Uudistuksen mukaan kastettavalla lapsella tulee olla ainakin yksi kummi, joka on konfirmoitu, evankelisluterilaisen kirkon jäsen. Varsinkin suurissa kaupungeissa kastettavien lasten määrä on huolestuttavalla tavalla vähentynyt. Yhden kummin periaate ei ratkaise asiaa, mutta voi olla edesauttamassa lasten kastamista.

Ilmari Ylä-Autio

kirkolliskokousedustaja, lakivaliokunnan jäsen

Seinäjoki

Kommentoi