Lukijoilta: Kaupunki ei tunnista kaupunkimaisuutta vaikka sitä tilattuna tarjoillaankin

Maisema-arkkitehti Kaisa Rantee (Ramboll Finland Oy) esitteli ansiokkaasti Lakeudenpuiston konseptisuunnitelmaluonnosta kaupungintalolla 24.9. järjestetyssä yleisötilaisuudessa ja luonnosta on käsitelty myös mediassa (Ilkka 24.9. ja 25.9.).

Menemättä luonnoksen yksityiskohtiin oli yleisötilaisuudessa kaupunkilaisten ääneen lausuttu suhtautuminen myönteistä ja käytetyissä puheenvuoroissa välittyi aito helpottuneisuus – jopa liikuttuneisuus – siitä, että Lakeudenpuisto säilyisi sittenkin puistona ja erityisesti suunniteltua avaruutta kiiteltiin toistuvasti.

Tilaisuudessa myhäilivät tyytyväisyyttään myös Seinäjoen kaupungin kaavoitusjohtaja Martti Norja sekä kaavoitusarkkitehti Veli-Matti Prinkkilä – toki luonnosmaisuudesta muistuttaen. Omassa lähipiirissänikin suunnitelmaluonnos on saanut vain kiitosta.

Hämmästykseni olikin melkoinen osallistuttuani Seinäjoen Kokoomus ry:n ja Seinäjoen kaupunginkirjaston 2.10. järjestämään Seinäjoen kaupunkikeskustan kehittäminen -yleisötilaisuuteen Apila-kirjastolla. Panelisteina Seinäjoen kaupunkia edustivat elinvoimajohtaja Erkki Välimäki sekä Seinäjoen kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Kimmo Heinonen muiden panelistien edustaessa elinkeinoelämää ja keskustayrittäjiä.

Hätkähdin kun panelisteilta kysyttiin mielipidettä Lakeudenpuiston konseptisuunnitelmasta. Ainoastaan kaupungin edustajat nostivat punaisen lapun merkkinä tyytymättömyydestä. Toinen heistä totesi, että puistomaisuus kyllä säilyisi tavalla tai toisella mutta Seinäjoki ei tarvitsisi niin suurta puistoa ja lisärakentamiselle olisi vielä tilaa.

Aidosti pahoiteltiin, että luonnoksen asteella olevaa konseptisuunnitelmaa on jo niin näkyvästi esitelty kaupunkilaisille.

Polveilevan keskustelun lomassa useat panelistit peräänkuuluttivat uudistetusta torista huolimatta keskustasta yhä puuttuvaa vau!-tekijää. Kylpylähankkeetkin nostettiin tässä yhteydessä esille.

Vau!-tekijä ei tule kuitenkaan kaupallisesta toiminnasta vaan on jotakin osiensa summaa suurempaa, mikä säilyy vielä liikkeiden sulkemisajan sekä tapahtumien päättymisen jälkeenkin. Aalto-keskus Apila-kirjaston täydentämänä on itsestään selvä esimerkki, joka tunnetaan laajasti kaupungin ulkopuolellakin.

Suunnitelmaluonnoksen esittämä avara puisto on taitavasti yhteensovitettu ympäristöään kunnioittaen, mahdollistaen Seinäjoen imagon ja identiteetin vahvistamisen sekä keskustan elävöittämisen kuitenkaan toivotun kaupunkimaisuuden yhtään kärsimättä – päinvastoin.

Valtaosa panelisteista tunnusti myös rautatien merkityksen kaupungin aiemman sekä tulevan kehityksen mahdollistajana. Mahdollinen kongressikeskus kuuluukin luontevasti asemanseudun kehittämisen yhteyteen.

Kaupunki pohtii kuumeisesti kuinka saada ihmiset keskustaan viihtymään. Avaruuden pääkaupunki ansaitsee todellakin Lakeudenpuiston kokoisen puiston. Jos pidit luonnoksesta, kerro se kaupungille, joka kerää palautetta 8.10. asti.

Lauri Nuutila

perheenisä, erikoislääkäri

Seinäjoki

Kommentoi







Luetuimmat pääkirjoitukset