Lukijoilta: Kaupan täytyy kantaa vastuunsa ennen kuin on liian myöhäistä

Suomalainen maatalous vuotaa verta. Syynä ei ole ainoastaan kesän kuivuus ja heikko sato, ei edes toissakesän kosteus ja koleus. Näillä on toki merkittävä osuutensa maatalouden kannattavuuden laskuun ja tilanteen kriisiytymiseen, mutta ongelmien varsinaiset syyt ovat syvemmällä.

Hallitus on onneksi budjettiriihen yhteydessä päättänyt 65 miljoonan euron kriisipaketista maataloudelle, niiden 21,5 miljoonan lisäksi jotka oli jo varattu talousarviokehyksessä keväällä.

Tosiasioiden valossa näyttää yhä selvemmältä, että suurin yksittäinen haaste maatalouselinkeinolle on suurten kauppaketjujen toiminta. Kauppa painaa kotimaisten elintarvikkeiden hintoja alas ja voi aina neuvotteluissa muistutella tuontielintarvikkeiden edullisuudesta.

Päivittäistavarakaupan jättiläiset ovat kannattavia liikeyrityksiä, jotka jakavat satoja miljoonia omistajilleen bonuksina.

Ruoan edullinen hintataso kaupassa siirtyy eteenpäin ketjussa seuraavalle, elintarviketeollisuudelle. Vaikutus tuntuu mm. meijeri- ja lihateollisuudessa. Kaikkein eniten halpuuttamisesta kuitenkin kärsii ketjun ensimmäinen lenkki, alkutuottajat. Ilman maanviljelijöitä meillä ei kuitenkaan olisi kotimaista elintarviketeollisuutta, eikä kaupassa myytäisi kotimaista ruokaa.

Minulla oli kansanedustaja Mats Nylundin kanssa mahdollisuus osallistua tilaisuuteen, jossa eräs eteläpohjalainen tuottaja kertoi tilanteestaan maa- ja metsätalousministeri Jari Lepälle.

Asia oli painavaa. Jos ketjun muut osapuolet eivät nyt ota tilanteesta vastuuta, tulemme pian näkemään kotimaisen maatalouden alasajoa.

Sen seurauksena omavaraisuusasteemme ja kriisivalmiutemme väistämättä heikkenee. Ja se, jos mikä on vakavaa. Alas ajettua ravinnontuotantoa on vaikea polkaista uudelleen käyntiin esimerkiksi kriisitilanteessa.

Hallitus on asettanut vuorineuvos Reijo Karhisen selvittämään, miten kotimaisen maatalouden kannattavuutta voitaisiin parantaa. Karhinen on kertonut kaupan ja elintarviketeollisuuden välillä vallitsevasta tulehtuneesta ilmapiiristä.

Mielestäni kauppa on toiminut lyhytnäköisesti. Suomalaiset kuluttajat tietävät, että suomalainen ruoka on maailman puhtainta. Tiedämme myös, että kansainvälisessä vertailussa eläinsuojelun ja eläinten hyvinvoinnin taso on Suomessa korkea.

Kuluttajat olisivat jopa valmiita maksamaan vähän enemmän kotimaisesta ruoasta, mutta yhdellä ehdolla: että ruoasta maksetut ylimääräiset sentit menevät niille, jotka niitä eniten tarvitsevat, eli viljelijöille.

Maa- ja metsätalousministeri myöntää ongelman olemassaolon. Hän on myös yrittänyt tosissaan löytää ratkaisuja hinnoittelupolitiikan epätasapainoon, mutta toistaiseksi laihoin tuloksin. Markkinaosapuolten täytyy osallistua hankkeeseen ja pitää huolta viljelijästä.

Voimme ajatella mielessämme, että jokaisen aterian takana on vähintään yksi viljelijä.

Suomalaiset ovat valmiita panostamaan siihen, että tulevaisuudessakin saamme syödä puhtaita kotimaisia elintarvikkeita. Kaupan täytyy tehdä oma osansa, ennen kuin on liian myöhäistä. Kello käy.

Peter Östman (kd.)

kansanedustaja

Luoto

Kommentoi