Lukijoilta: Karvaita, sanoi kettu pihlajanmarjoista

Ennustelaitokset arvioivat, että talouskasvu hyytyy ja hallituksen työllisyystavoitteita ei saavuteta. Ulkoisten tekijöiden lisäksi Suomella on sisäisiä jännitteitä, jotka voivat ruokkia taantumaa.

Rinteen hallitusohjelma lupaa merkittäviä etupainotteisia menonlisäyksiä, joiden rahoitus pitkälle perustuu toiveajatteluun. Rahoitus edellyttää vähintään 2 prosentin talouskasvua ja työllisyysasteen nousua 75 prosenttiin.

Keskustan hallitusyhteistyölle asettamat ehdot ovat tiukat. Esimerkiksi, Suomi ei saa velkaantua lisää, talouden pitää perustua työhön ja yrittäjyyteen, yritysten toimintaedellytyksiä ei saa heikentää eikä verorasitusta kiristää.

Hallitus on hankalien päätösten edessä, perutaanko menonlisäykset vai kiristetäänkö verotusta? Keskustalla ei ole varaa olla hallituksessa, joka kiristää verotusta tai lisää velkaantumista.

Vihervasemmistolla ei ole myöskään helppoa perua vaalilupauksiaan. Tosiasia, että työllistymisen rakenteellisia esteitä ja työmarkkinoiden jäykkyyksiä on pakko purkaa, taitaa maistua vieläkin karvaammalle.

Osaltaan pakkaa sekoittaa perussuomalaisten gallupsuosio. Uusia vaaleja ei varmaan haluta.

Suomen avainkysymys on yritysten hintakilpailukyky. Miten yritykset pärjäävät viennissä ja kansainvälisessä kilpailussa.

SDP, vihreät ja vasemmisto saivat vaalivoiton moittimalla edellistä hallitusta ja teemoilla, jotka heikentävät juuri tätä yritysten kilpailukykyä.

Julkisia menoja luvattiin lisätä hulvattomasti. Rahoitus luvattiin hoitaa lisäämällä yritysten verotaakkaa. Ammattiliittojen tavoitteita myötäiltiin.

Vaalivoitto oli kuitenkin poliittisen vallan kannalta liian heikko, eikä riittänyt hallituksen pohjaksi. Voittajapuolueiden talousideologialla ei myöskään ele eduskunnassa enemmistöä.

Hallitukseen tarvittiin mukaan edellisen hallituksen linjaa tukeva Keskustapuolue. Keskustalla onkin tässä hallituksen suurin painoarvo.

Näillä on myös psykologiset vaikutukset. Yritykset suhtautuvat nyt pelolla ja hyvin ennakkoluuloisesti näihin hallituspuolueiden julkituomiin yritystoiminnalle haitallisiin ideologisiin tavoitteisiin. Investointeja ei nyt uskalleta tehdä ja työpaikkoja ei tästäkään syystä synny.

Edellinen hallitus pystyi, osin vaikeillakin päätöksillä, korjaamaan talouden syöksykierteen. Käsittääkseni eduskunnan enemmistö (kokoomus, perussuomalaiset, keskusta ja KD) edelleenkin pitää edellisen hallituksen talouspolitiikkaa hyvänä.

Vaalitappiosta huolimatta, keskusta voi nyt hyödyntää eduskunnan kumpaakin ”enemmistöä”. Suomella onkin erikoisen hankala politiikan ja talouden tasapaino-ongelma. Kestääkö hallitussopu?

Juhani Viitala

Kauhava

Kommentoi







Luetuimmat pääkirjoitukset