Lukijoilta: Juha Sipilän hallituksen hyvät ja vähemmän hyvät teot

Kun Juha Sipilän hallitus nelisen vuotta sitten julkisti hallitusohjelmansa, monet sanoivat, että jos tuo ohjelma toteutetaan käytännössä, yksikään hallituspuolue ei selviä voittajana seuraavista vaaleista. Nyt on vaalit pidetty ja lähes kaikki pahanilmanlintujen ennustukset ovat toteutuneet.

Mitä vikaa Sipilän hallitusohjelmassa sitten oli? Onko se väärin, jos työllisyysaste on saatu nostettua 72 prosenttiin ja maahan on syntynyt lähes 140 000 uutta työpaikkaa. Edellisellä vaalikaudella niitä työpaikkoja väheni lähes saman verran.

Suomalaisten sosiaaliturva ja muukin elintaso on lähes 10 vuoden ajan maksettu ja säilytetty velkarahalla. Eihän näin voi jatkua. Nollakorot tuskin jatkuvat ikuisestin, parin prosentin korotus korkoihin merkitsee 2 miljardin euron lisälaskua valtion korkomenoihin. Edelleenkin Suomi velkaantuu, mutta vuositasolla hallitus on saanut talouden lähes tasapainoon. Hyvä asia sekin.

Muualla Euroopassa talous on kasvanut yhtä soittoa lähes kymmenen vuotta, mutta kilpailukyvytön Suomi on päässyt mukaan vasta aivan viime vuosina. Myötätuulta on ollut, mutta kiitos kilpailukyvyn parantumisesta kuuluu Sipilän hallitukselle ja tällä kertaa myös etujärjestöjohtajille, jotka viimeinkin tunnustivat tosiasiat ja hyväksyivät maltilliset palkkaratkaisut.

Sitten ne virheet. Jokainen tekee virheitä, niitä on tehnyt Juha Sipilän hallituskin.

Keskustan puoluevaltuuston kokouksessa Sipilä näkyi etsivän syitä puolueensa vaalitappioon puolueen liian vaisusta maahanmuutto- ja ilmastonmuutosesityksistä. Tärkeitä asioitahan nekin ovat, mutta kyllä syy puolueen murskatappioon löytyy paljon lähempää.

Kaikki muut lukuisat leikkaukset voidaan tilapäisestikin hyväksyä, mutta leikkaukset ja indeksien jäädyttämiset kaikista pienituloisimmilta, ne leikkaukset ovat verrattavissa hölmöläisten täkinjatkamispuuhaan.

Ei tullut Suomen talous kuntoon niillä leikkauksilla, mutta keskusta menetti pienituloisten luottamuksen ja siinä on muuten perimmäinen syy keskustan murskatappioon. Siinähän annettiin kilpailijoille kaikki lyömäaseet, he ovat lyöneet ja lyövät jatkossakin.

Jos Mauri Pekkarinen ja Paavo Väyrynen olisi vielä kerran nostettu mukaan keskustan ministeriryhmään, niin kuin olisi pitänyt tehdä, koskaan tällaista tyhmyyttä ei olisi tehty. Eikä Väyrynen mitään uutta puoluetta olisi tietenkään perustanut ja keskusta olisi kilpaillut suurimman puolueen asemasta.

Paavo Väyrynen on kiistelty henkilö ja kokenut saman kohtalon kuin Veikko Vennamo vuosikymmeniä sitten. 50 vuotta Väyrystä on nyt haukuttu ja ivattu, mutta usein hän on ollut oikeassa.

Hieman toisenlaisella asenteella Väyrynen olisi ajat sitten istunut pääministerin tuolilla ja jossain vaiheessa olisi löytynyt korteeripaikka Mäntyniemestäkin. Väyrynen on liialla jääräpäisyydellä pilannut loistavan uransa.

”Arvaa oma tilasi, mutta anna arvo toisillekin.” Tätä arki elämässäkin tarvittavaa viisautta ei Väyrynen ole vuosikymmenien aikana oppinut ja niin häneltä on jäänyt kaksi korkeinta vallan huippua saavuttamatta. Valitettavasti.

Vilho Mustajärvi

Evijärvi

Kommentoi







Luetuimmat pääkirjoitukset