Lukijoilta: Jokaisella on oikeus tukeen

Jokaisella väkivaltaa tai sen uhkaa kokeneilla on oikeus tukeen ja apuun, oli sitten asunnoton, päihteidenkäyttäjä tai esimerkiksi nuori. Jokaisella on oikeus tukeen, on myös Kansallisen Väkivaltaobservatorion vuoden 2019 Valoa, ei väkivaltaa -kampanjan kantava teema.

Koti on ihmiselle tärkeä turvapaikka. Suomen suurin ihmisoikeusrikkomus on naisiin kohdistuva väkivalta. Eniten väkivaltaa naisiin kohdistuu perheissä ja lähisuhteissa: aikuisista perhe- ja lähisuhdeväkivallan uhreista lähes 80 prosenttia on naisia. Naisia myös kuolee entisen tai nykyisen kumppaninsa surmaamana hälyttävä määrä joka vuosi. Viime vuonna kumppaninsa surmaamaksi joutui 18 naista.

Selvitysten mukaan jopa kolmannes suomalaisista naisista on kokenut väkivaltaa parisuhteessaan. Vain joka kymmenes väkivaltatapaus tulee poliisin tietoon.

Väkivaltaan on kyettävä puuttumaan jo varhaisessa vaiheessa parantamalla mahdollisuuksia avun ja tuen saantiin ja lisäämällä matalan kynnyksen palveluita väkivaltaa tai sen uhkaa kokeneille.

Palveluiden suunnittelussa tulee huomioida eri naisryhmien, esimerkiksi asunnottomien ja maahanmuuttajataustaisten naisten, erityistarpeet ja palveluiden alueellinen kattavuus, jotta jokaisella on tasavertainen ja todellinen mahdollisuus saada tarvitsemansa tuki.

Kaikissa naisiin kohdistuvissa väkivaltatapauksissa näyttämönä ei ole koti. Viime vuonna Suomessa asunnottomia naisia oli runsas 1 200. Perhe- ja lähisuhdeväkivalta on yksi yleisimmistä naisten asunnottomuuteen johtavista syistä, vaikka asunnottomuuden uhka vaikeuttaakin epäterveestä perhesuhteesta irtautumista.

Väkivallan uhri tai tekijä voi olla kuka vain perheestä; puoliso, lapsi tai vanhempi. Myös iäkkäät vanhemmat voivat joutua pakenemaan väkivaltaista aikuista lastaan ystävilleen, sukulaisilleen tai turvakotiin. On tavallista, että yhteiseen asuntoon jää väkivallan tekijä ja väkivallan uhri joutuu etsimään uuden asunnon.

Asunnottomana ihminen voi ajautua tekemään ratkaisuja, jotka ovat haitallisia hänelle, kuten palaaminen väkivaltaiseen parisuhteeseen. Toistuville väkivaltakokemuksille altistunut ei välttämättä kykene tunnistamaan, kuka on hänelle vaaraksi ja kenen kanssa on turvassa. Silloin kun kyseessä on väkivallan aiheuttama trauma, se vaikuttaa lähes aina kokijan uskomuksiin itsestä ja toisista ihmisistä.

Asumme yksin tai yhdessä, kodin merkitys on meistä jokaiselle kiistaton. Koti ei ole pelkkä asunto, osoite tai omaisuuden säilytyspaikka, vaan useimmille se edustaa niin henkistä kuin fyysistä turvaa ja rauhaa. Sen tulisi olla paikka, jossa voi rentoutua, olla oma itsensä ja tehdä asiat omien mieltymysten sekä tarpeiden mukaan.

Mervi Mäki-Neste

pääsihteeri

Suomen Keskustanaiset ry.

varapuheenjohtaja

Naisjärjestöt Yhteistyössä – NYTKIS ry.

Kommentoi