Lukijoilta: Jakkin takaisinperintä- ja oikeudenkäyntiprosessista

Prosessi käsittää monia omituisuuksia, joista muutaman haluan tuoda esille.

Opetushallituksen (Oph) ensimmäinen ohjaus- ja tarkastuskäynti 8.–9.8.2007. Oph:sta saapui viisi tarkastajaa. Itse olin läsnä aloitus- ja loppukeskusteluissa. Aloituskeskustelussa kunnanjohtaja Juntunen piti 20 minuutin puheenvuoron ja ylisti oppisopimus-koulutusta henkilöstön kehittämisen työkaluna sekä kertoi kunnan omalle henkilöstölle järjestettävästä oppisopimuskoulutuksesta.

Tarkastuksen aikana aineistoa selatessaan tarkastajat olivat oppisopimuspäällikölle todenneet, että Jakkin oppisopimusdokumentit ovat parhaita, mitä tarkastuksissa on tullut vastaan. Loppukeskustelussa Oph:n edustaja totesi, että oppisopimusasiat näyttävät olevan kunnossa. Kunnan henkilöstön oppisopimuskoulutusta tarkastajat eivät kommentoineet.

Ensimmäinen tarkastuskertomus saatiin vasta elokuussa 2009. Ensimmäisen tarkastuskäynnin hengen vastaisesti Jakkin oppisopimustoiminta tuomittiinkin kertomuksessa täysin. Kuitenkin Jakkissa oli koko aika toimittu siinä käsityksessä, että oppisopimustoiminnan prosessit ja käytänteet ovat oikeanlaiset.

Kun ottaa huomioon, että Oph:n tarkastukset käsittivät vuosien 2005–2009 oppisopimustoiminnan, ei tarkastuskertomuksen pohjalta jäänyt enää aikaa ko. vuosien toiminnan korjaamiseen.

Opetus- ja kulttuuriministeriön arkistosta löytyy asiakirja, josta käy ilmi, että Okm on joutunut tekemään selvityksen, päivätty 31.1.2008, valtionvarainministeriölle (Vvm) vuoden 2007 arviomäärärahan ylittymisen johdosta. Selvityksessä Okm lupaa mahdollisia takaisinperintöjä. Vastaavassa selvityksessä 4.2.2009 vuoden 2008 ylityksestä Okm mainitsee nimeltä Adultan ja Jakkin ja lupaa, että valtaosa ylitykseen johtaneista valtionosuuksista tullaan perimään takaisin.

Merkille pantavaa on, että edellä mainitut lupaukset on tehty ennen kuin Jakkiin on toimitettu edes luonnosta ensimmäisestä tarkastuskertomuksesta!

Ei voi välttyä epäilyltä, että oppisopimuskoulutuksen järjestämisen kriteeristöä olisi takautuvasti muutettu ensimmäisen tarkastuskäynnin jälkeen.

On uutisoitu, että Jakkin järjestämiin oppisopimuskoulutuksiin olisi käytetty valtion rahaa noin 47 miljoonaa euroa. Oph:n valtionosuuspäätökset ovat olleetkin tuota luokkaa, mutta Oph on pidättänyt osan ja tilittänyt ko. vuosina 41,3 miljoonaa euroa.

Oppisopimusrahoitus on käytetty kokonaisuudessaan oppisopimuskoulutukseen ja sen kehittämiseen, kuten tietopuolinen koulutus, työpaikkaohjaajien koulutus, ohjauskäynnit työpaikoille, koulutuskorvaukset työnantajille, opintososiaaliset korvaukset opiskelijoille (matkat, palkanmenetyksen korvaus), tutkintotilaisuuksien järjestäminen, ym.

Rahoituksella on vuosina 2005–2009 saanut koulutusta yli 5 100 opiskelijaa. Ammatillisen perustutkinnon, ammatti- tai erikoisammattitutkinnon on näistä suorittanut 3 223. Tutkinnot on hyväksynyt Oph:n alainen alueellinen tai valtakunnallinen tutkintotoimikunta. Lisäksi ns. osatutkintoja on suorittanut 493 opiskelijaa.

Kun korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä oppisopimuskoulutukseen käytetty rahoitus perittiin takaisin, eri puolilla Suomea asuvien koulutustason kohottamisen kustannusten maksajaksi on valtion asemesta jäänytkin Jalasjärven kunta (nykyinen Kurikan kaupunki).

Jalasjärven kunta ei ole hyötynyt valtionosuuksista käytännössä lainkaan. Kaikkiaan Jakk on maksanut Jalasjärven kunnalle viiden vuoden ajanjaksolla 163 849 euroa. Summa koostuu kunnan Jakkiin sijoittamalle lainalle sekä peruspääomalle maksetuista koroista.

Vuonna 2003 opetusministeriö käynnisti lisärahoituksella Noste-ohjelman, jonka tarkoituksena oli noin 400 000:n työikäisen ammatillista koulutusta vailla olevan koulutustason kohottaminen. Noste-ohjelman ohjeistuksen mukaan ”avustusta ei voitaisi suunnitelmien mukaan myöntää oppisopimuskoulutuksena toteutettavan ammatillisen peruskoulutuksen järjestämiseen, koska sen järjestämistä valtionosuusrahoituksella ei ole rajoitettu”.

Vuonna 2004 Jakkiin perustettiin oppisopimustoimisto. Ajatuksena oli tarjota Jakkin asiakkaille koulutustason kohottamisohjelman mukaisesti valtionosuusrahoituksella järjestettävää oppisopimuskoulutusta ammatilliseen perustutkintoon sekä tutkinnon suorittaminen. Samalla tarjoutui mahdollisuus kohota erääksi valtakunnan merkittävimmistä aikuiskouluttajista.

Vaikuttaa siltä, että ministeriö ei ollut lainkaan varautunut siihen vaikeasti ennakoitavaan rahoitustarpeeseen, minkä Noste-ohjelman sivutuotteena mahdollisesti voimakkaastikin kasvava oppisopimuskoulutus voisi aiheuttaa. Kun tämä havaittiin, ministeriössä ryhdyttiin järeisiin toimiin rahoitusvuodon tukkimiseksi.

Erkki Ala-Välkkilä

pedagoginen kehittämispäällikkö 2006–2013, Jakk

Kurikka

Kommentoi







Luetuimmat pääkirjoitukset