Lukijoilta: Influenssarokotukset toisesta näkökulmasta

Ihmisen itsemääräämisoikeus. Tuo oikeus koskee jokaista Suomen kansalaista.

Perustuslaki takaa, että jokaisella on oikeus elämään sekä henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen ja turvallisuuteen. 1.3.2018 voimaan tullut tartuntatautilain pykälä 48 rikkoo perustuslakia.

Jokainen tietää, kuinka tärkeä on saada tehdä omiin arvoihin, kokemuksiin ja tietoon perustuvia päätöksiä itsensä parhaaksi. On jokaisen ihmisen perusoikeus saada päättää näistä asioista, myös kehoonsa injektoitavista rokotteista. Nyt tuo oikeus on viety hoitoalan ammattilaisilta.

Suomi on erittäin huolestuttavalla tiellä säätäessään tällaisia pakottavia lakeja. Päättäjillä ei ole realistista kuvaa siitä, miten tämä pykälä asettuu alan arkeen. Sitä on käytännössä mahdoton toteuttaa aiheuttamatta pahoinvointia alalle.

Runsas palaute on vienyt pykälän 48 uudelleen eduskuntaan. Toivottavasti päättäjiltä löytyy riittävästi viisautta ajatella hoitoalan tulevaisuutta, koska tuskin toiveena on ajaa ala lopulliseen kriisiin? Ainoa vaihtoehto on poistaa tuo pykälä niin, että mitään tulkinnan varaa ei jää.

Hoitaja tai lääkäri, joka ei ota influenssarokotetta, ei ole moraaliton tai ammattitaidoton.

Influenssarokotteesta on tullut pakote, jolla rokotusluvut on saatu nousuun. Piikki, joka täytyy ottaa voidakseen tehdä työtään. Kuinka moni suostuu tällaiseen?

Kaikki eivät suostu ja ovat kantaneet kovat seuraukset.

Pykälä 48 on sekava ja antanut työnantajille vapaat kädet. Painostuksen ilmapiiri on varsin yleinen työpaikoilla. Alalla voidaan huonosti, eikä tämä paranna työssä jaksamista tai alan vetovoimaa. Upeiden rokotuslukujen takana ei löydykään tyytyväisiä, hyvinvoivia työntekijöitä vaan tuhansia vihaisia, ahdistuneita, motivaation ja työn ilon menettäneitä.

Työnantajat ovat nyt korjanneet toimintaansa ja antaneet vapauden päättää influenssarokotteestaan tai tuota vapautta on kunnioitettu koko ajan, laista huolimatta.

On myös työnantajia, joiden ainoa päämäärä tuntuu edelleen olevan painostaminen rokotukseen ja maalaisjärki on kadonnut.

Päätös olla ottamatta influenssarokotetta voi olla terveysvalinta tai päätökseen vaikuttavat aiemmat haittavaikutukset/allergia. Vaikka vakavat haitat olisivat harvinaisia, laajassa käytössä niitä kuitenkin aina esiintyy. Niin kauan kun on haittoja, on oltava aito vapaus valita. Vastuun kantaa lopulta aina rokotettava itse.

Entä, kun rokotuksia täytyy ottaa vuosittain jopa 20–50 kertaa uran aikana?

Potilasturvallisuuden kannalta peruste hoitohenkilökunnan rokottamiselle on kyseenalaista.

Sairaalan tiloissa liikkuu omaisia ja vierailijoita. Suuri osa potilaista tulee muista julkisista tiloista.

Influenssarokote ei takaa kovinkaan tehokasta suojaa. Influenssalla pelottelu on nykypäivää, vaikka kyseessä on kausivirus, joka on ollut aina ja jota ei saada hävitettyä maapallolta. Ja mitä tulee influenssakuolemiin; 500–1 500 on Tilastokeskuksen tilastojen mukaan noin 100-kertainen luku.

Aseptinen, itsensä ja potilaan suojaava ammattilainen ei ole se, joka influenssavirusta levittää tai imuroi itseensä. Hyvä käsihygienia ja maskin käyttö tarvittaessa ovat tehokkaimmat keinot ehkäistä virusten leviämistä. Influenssavirus ei tartu sairaalan tiloissa tehokkaammin kuin muissa julkisissa tiloissa, etenkin kun sairaalan hygieniataso on omaa luokkaansa.

Hoitajat ja lääkärit perustavat päätöksensä tutkitulle tiedolle, eivät suinkaan epämääräisille perusteluille. Saatavilla on erittäin arvostetun Cochrane-yhteisön korkeatasoiset katsaukset.

Hoitoalalla työskentelevä on harvoin itsekäs. Sen verran inhimillisyyttä tulisi löytyä, että myös tällä alalla ihminen saisi edelleen päättää itse omasta kehostaan.

Tuhansien arvokkaiden ammattilaisten ja potilasturvallisuuden puolesta, jokaisen omaa valintaa kunnioittaen.

Heli Rämäkkö, Nina Mäki-Jaskari, Satu-Leena Mäki, Riina Knuts, Pia Sillanpää, Mia Mattila, Mirkka Kiviniemi, Elina Salin

Sote-alan ammattilaiset

Kommentoi