Lukijoilta: Ilmavoimien rahankäyttö hallituksen valvontaan

Rovaniemellä on pitänyt tottua jatkuvaan hävittäjäkoneiden meluun. Sitä saa kuulla kaikkina arkipäivinä, ja tätä menoa on jatkunut jo vuosia. Sen kokee kiusallisena äänenä ja rakennusta tärisyttävänä räminänä, mutta se aiheuttaa monia muitakin häiriöitä. Valtio kokee sen myös suurena rahanmenona.

Rovaniemen aamupäivän rauha on poissa nelisen tuntia kestävien harjoituslentojen aikana. Ääni ei ole varmaankaan kenenkään mielimusiikkia, ja meille sodan kokeneille se tuo muistoja noista ikävistä ajoista. Vihollisen hävittäjän ääni merkitsi silloin aina hengenvaaraa.

Lentojen aiheuttamista kokonaismenoista ei ole tietoja. Lentonäytösten yhteydessä on kuitenkin kerrottu, että yhden hävittäjän ilmaan nousu vaatii polttoainemäärän, jolla henkilöauto liikkuisi kokonaisen vuoden. Kun noita nousuja on Suomen eri lennostoissa yhteensä tuhansia, voi vain päätellä, että ne vievät valtion varoja kohtuuttoman suuren määrän ja moni muu tärkeä asia jää hoitamatta.

Lentojen määrää on ennen pitkää pakko vähentää, ja sodanuhkastakin on monia mielipiteitä.

Turvallisuustutkija ja professori Pekka Visuri on tuottanut tietoa, joka on käyttökelpoista tätä asiaa selvitettäessä. Hän on perehtynyt maailman eri puolilla toteutettuihin sotavalmisteluihin ja niistä aiheutuviin uhkiin ja toteaa, että Suomi ei elä Venäjän naapuruudesta huolimatta sodan uhkan alla. Venäjällä ei ole varaa hankkia vihollisia Euroopan suunnalta sotia käynnistämällä, sen hankalimmat naapurit ovat etelässä ja idässä. Tämän näkemyksen Visuri on tuonut esille useissa keskusteluissa.

Nyt Suomessa suunnitellaan hävittäjäkaluston uusimista. Konehankinnat maksaisivat kymmenen miljardia euroa ja vuosikustannukset huolto- ja polttoaine kuluineen kolmekymmentä miljardia euroa.

Suomi tarvitsee välttämättä kevennystä ilmavoimien kohtuuttomiin menoihin. Professori Visurin ohjeet antavat päätöksille hyvän selkärangan.

Erkki Raudaskoski

Rovaniemi

Kommentoi







Luetuimmat pääkirjoitukset