Lukijoilta: Ilkka on kuplassa!

Sunnuntain aamukahvit menivät väärään kurkkuun, kun luimme Ilkan kolumnista (7.4.), että ”Seinäjoella kuntaliitokset on onneksi tehty ajoissa, oikeaan aikaan. Liitosvastustajatkin näkevät jo, miten Seinäjoki ja sen vetovoima on kasvanut ja hyödyttänyt aluetta”. Ilkka elää yhä edelleen kuplassa, joka löytyi tällä kertaa päätoimittajan näyttöpäätteeltä. Tuntuu siltä, että Ilkka haluaa joko provosoida nurmolaisia tai harjoittaa oudolla tavalla liennytyspolitiikkaa.

Jäimme kaipaamaan edes päätoimittajalta analyysia, miten veronmaksajien piikkiin otettu rajunkokoinen velkamäärä ja sen myötä kasvanut kaupungin vetovoima on hyödyttänyt nurmolaisia? Vetovoima ilman todelliseen vaurastumiseen panostamista on E-P:n kannalta liian heikko perusta. Lisäksi kaupunki on edesauttanut asuntokuplan syntymistä ydinkeskustan alueelle. Vaasan seudun perusta on vahva ja pitävä johtuen vahvasta teollisesta pohjasta.

Kriittisyys on kiellettyä. Ilmeisesti pitäisi vain ylistää Ilkan neuvostoliturgiatyylistä ajattelua ja harjoittaa kaupunkitaloutta lisävelanottoon perustuen. Eihän konsernivelka ole kuin vasta kolmin–nelinkertaistunut kymmenessä vuodessa. Onko tämä todellakin järkevää ja vastuullista?

Alueellisesti kaupungin palveluinvestoinnit eivät osu erityisesti vauraan ja väkirikkaan entisen Nurmon kunnan alueelle, saati sitten Peräseinäjoen tai Ylistaron. Kunnallista rakentamista ja remonttia on pakon edessä tehty, mutta pääsääntöisesti liitosalueilta kerätyt verorahat ovat kelvanneet mitä mahtipontisimpiin keskikaupungin hankkeisiin. Puhumattakaan niiden palveluiden hintalapusta, jotka on keskitetty keskuskaupunkiin. Esimerkkinä voi nostaa Hyllykallion kirjaston lakkautuksen ja laajennetun Nurmon terveysaseman toimintojen alasajon.

Liitosalueiden kannalta vastiketta ei ole saatu paljoa. Kaupungin tonttien hinnoittelu haja-asutusalueilla on sellainen, että vetovoima verrattuna ympäryskuntiin on heikko. Kiinteistöveroaste on kohtuuton verrattuna sekä maakuntaan, että verrokkikaupunkeihin. Kunnallisveroaste on myös kipurajalla.

Kaupungin henkilöstömäärä ei ole kasvanut asukasluvun mukaisessa suhteessa. Henkilöstön kestävyys on jatkuvasti koetuksella tai palvelujen laatua pitää pian tietoisesti heikentää. Luokkakoot ovat paikoin liian isoja.

Talouskriittisyys ja tasa-arvo muistetaan kaupunkikeskustan ulkopuolisilla alueilla. Valtuustossakin äänestettiin, kun Kouran alueen tonttihintaa laskettiin 2 €/m2. Tämä koettiin uhkaksi koko kaupungin tasapuoliselle talouskehitykselle.

Huhtala 10:n korvaavien tilojen sijoittaminen keskikaupungille, johon tarvitaan uusien tilojen (24 ME) lisäksi 7,5 ME parkkitalo on kuulemma tärkeää pohjoiskeskustan kehittymiselle. Hajasijoittamalla perhepalvelut ympäri laajan kaupungin olisimme säästäneet investointibudjettia, joka on muutenkin kestämätön.

Lehdistöltä ja kaupungilta olisi reilua laatia laaja maantieteellistaloudellinen selvitys investoinneista uuden kaupungin ajalta. Sillä voitaisiin osoittaa objektiivisesti, kuinka oikeudenmukaisesti eri liitosalueita on kohdeltu esimerkiksi verokertymän kautta. Kuinka veroeurot kohtaavat maksajansa ja kuinka palvelujen alueellinen karsinta on kohdentunut?

Me, jotka olemme toimineet jo Nurmon kunnan aikana valtuustossa, olemme tottuneet tekemään vastuullista politiikkaa. Näemme kaupungin nykyisen talouskehityksen uhkana sekä asukkaiden, että kaupungin työntekijöiden kannalta. Uuden kaupungin taloudellinen perusta seisoo valitettavasti savijaloilla.

Kaupunkialueen menestyminen on liitoskuntienkin etu, sen ymmärtävät kaikki. Kaipaamme oikeudenmukaisuutta lähipalveluiden suhteen. Ilkan viimeaikainen uutisointi sekä vuosien mittaan tehdyt päätökset eivät ole linjassa.

Kasvavaa tyytymättömyyttä löytyy ja myös perusteet sille. Päätä silittelemällä tämä ei muutu.

Jouko Peltonen (kesk.)

valtuutettu, Nurmo

Aki Ylinen (kesk.)

valtuutettu, Nurmo

Kommentoi







Luetuimmat pääkirjoitukset