Lukijoilta: Ilkan matkassa

Kohta tulee kuluneeksi seitsemän vuosikymmentä siitä, kun aloin tavailla Aarni Penttilän Aapista ja Ilkkaa. Sen jälkeen arvelen renkutuksen tavoin Ilkan kuuluneen ”päivään jokaiseen” varusmiesaikaa lukuun ottamatta.

Pidän rikkautena, että olen saanut opinnäytteessä ja muutamissa sopimustöissä lukea Ilkkaa sen näytenumerosta 1906 alkaen. Yhden pienen helmenkin olen mielestäni hoksannut: Tunnettu urheilumies Urho Kekkonen toimi kellomiehenä lypsykilpailuissa 1946 Maalaisliiton Kauhavan puoluekokouksessa!

Pari viikkoa sitten kävin lukemassa mikrofilmatusta Ilkasta 1964 Vimpelissä tapahtuneesta huhun siivet saaneesta tulipalosta. Siinä menehtyi Suomeen 1920-luvulla loikannut inkeriläinen, joka oli edelleen itänaapurin kansalainen.

Kymmenisen vuotta sitten rupesin aamutuimaan lukemaan Ilkan verkkoversion niin kotona kuin reissussakin. Lukutottumukseni ovat toki muuttuneet, kun parikymppisenä kiinnostavat kihlautumisilmoitukset ovat saaneet antaa nyt tilaa lehden Aika-teemasivulle: ”Kuolleet”.

Ilkka vältti kakkoslehtenä lopullisen kuihtumisen siirtymällä Vaasasta Seinäjoelle.

On mahdoton erottaa syytä ja seurausta, kun Seinäjoki nousi eteläpohjalaiskuntien keskukseksi ja Ilkka sen puolestapuhujaksi samalla kun kaupunki kuntapoliittisesti vihertyi. Ilmeisesti tähän vaikuttivat Etelä-Pohjanmaan kolmen maalaisliiton piirijärjestön yhdistyminen maakunnan edunvalvojaksi ja maalaisliittohenkisten talousvaikuttajien toimet Ilkan hallinnossa.

Lehden hallintoneuvostossa oli jäsen jokaisesta lehden levikkialueen kunnasta ja toisaalta Ilkan päätoimittajalle oli tuoli maalaisliiton/keskustapuolueen piiritoimikunnassa.

Ilkan talouden vaikeina vuosina sain olla hitusen mukana lehden levikkityössä hommaamalla uusia tilaajia, jotka saivat tilauksestaan lehden asiamieheltä kylkiäisenä lähes legendan maineen saavuttaneen kahvikaluston!

Seinäjoki kasvoi Etelä-Pohjanmaan kiistattomaksi keskukseksi.

Vaasa-keskeisyyden puolestapuhujat eivät hyväksyneet Pohjanmaan jakamista kolmeen seutukaavaliittoon ja vielä vähemmän Ahon hallituksen toteuttamaa tosiasian tunnustamista eli perinteisen Pohjanmaan jakamista kolmeen maakuntaan.

Ilkan ja eteläpohjalaisten merkittävä saavutus oli Kyösti Virrankosken saattaminen europarlamentaarikoksi.

Lamavuosina nk. nurkanvaltaajat hääräsivät lehtitaloissa saalistamassa lehtiyhtiöiden osakkeita joiden arvo oli markkinahintaa suurempi. Niin kävi Ilkassa ja Pohjalaisessa ja vieläpä sillä seurauksella, että Pohjalainen siirtyi Ilkan omistukseen, kun lehtiyhtiöissä aatteen sijasta raha oli saanut vallan.

Ilkka katkaisi 1997 piuhat keskustaan viimeisimpänä maakuntalehtenä mutta päätoimittaja Hokkasen asema Ilkassa oli niin vahva, etteivät kaikki lukijat muutosta edes huomanneet.

Ilkan ja Pohjalaisen yhdistyminen yhdeksi lehdeksi tarkoittaa sen toimituksellisen painopisteen siirtymistä Seinäjoelta Vaasaan päin, jolloin on syytä pelätä Ilkan levikkialueen itäisen osan jäävän uudessa lehdessä tumman varjon puolelle.

Veikko Leväniemi

Vimpeli

Kommentoi