Lukijoilta: Honkolan innoittamana

Nyt jo muutaman päivän Seinäjoen kaupungin emerituskamreerina ollut Aaro Honkola puhui selvää suomea eläkkeelle lähtöhaastattelussa. Seinäjoki alkaa olla pikkuhiljaa muutamin kohdin kriisikuntastatuksen rajamailla ja velkaa on reilusti yli Suomen kuntien keskiarvon.

Lakisääteiset palvelut täytyy kuitenkin hoitaa, sillä muuten tulee käsi alin, valtio, vastaan ja ottaa ohjat käsiin viimeistään kriisikuntastatuksen myötä. Kunnallisessa holhouksessa valtuuston päätösvalta katoaa jonnekin valtiovarainministeriön neukkariin parin viranhaltijan taakse ja sen myötä valtuusto näpertelee omalla päätöksellä koirapuiston aidan peruskorjaukseen liittyvissä kokoluokissa.

Vaan asiaan. Mistä siis säästöjä? Niistä Honkola oli niukkasanainen, koska niitä on hyvin heikosti. Honkola puhui haastattelussa investointien jäihin laittamisesta muutaman muun ohella. Annan oman tarkennuksen tälle myös lyhyesti ja ytimekkäästi: kaavoitus seis!

Tällä hetkellä asuntotarjonta on aivan ylikuumentumisen partaalla Seinäjoella. Vilkaisu eri kiinteistönvälittäjien sivuille on korutonta kertomaa. Asunto-osakkeet, niin uudet kuin vanhat, ja omakotitalot seisovat myymättöminä välittäjien sivuilla kuukaudesta toiseen ja imuvoima maakunnasta osoittaa hyytymisen merkkejä jo siitäkin yksinkertaisesta syystä, että omia asuntoja ei saada myytyä tuolta hiekkateiden päistä vaikka haluja olisikin.

Seinäjoki ei myöskään alkuunkaan pärjää Suomen isoimmille kasvukeskuksille muuttovoitossa, ja imu maakunnan ulkopuolelta, mikä on terveen kasvun kannalta elintärkeää, on kohtuuvaatimatonta. Maakuntien eläkeläisten imurointi ei tee Seinäjoesta kuin ylipitkän mummotunnelin ja katastrofin kotisairaanhoidolle.

Oikeiston kannattajien reaktiota voi pikkuhiljaa odotella myös siksi, että asuntojen hinnat ovat ensi kertaa moneen kymmeneen vuoteen Seinäjoella loivassa laskussa. Kun elämäntyöt alkavat sulaa käsiin ja myynti sakkaa, alkaa kapitalistikin etsiä syyllisiä. Ja koska kunnilla on kaavoitusmonopoli, syyllinen löytyy helposti Aalto-keskuksen valtuustosalista.

Toinen sakki, joka pimahtaa mahdollisesti hyvin piakkoin, ovat yrittäjät. Mahdollisesti kaikki asiakkaat imuroiva molokin kita nimeltä Ideapark on vaarassa tehdä ainakin keskustasta tuulen huminaa ja naakkojen kilautteluja pitävän nukkumalähiön. Tarkempi kuva asiasta toki vasta ensi kesänä, mutta enteet ovat jo pahat.

Tarjoan kuitenkin takaportin investointien autuuteen uskoville futuristeille.

Nyt vain rata kuralla Vaasan suuntaan puhumaan Vaasan yliopiston laajentamisesta Seinäjoelle täysimittaisesti. Ja sitten kunnon visiot pöytään opetusministeriön suuntaan Vaasa-Seinäjoki/Pohjanmaan yliopistosta ja liikenne- ja viestintäministeriölle ideoita yhteysvälin hurauttamiseksi puoleen tuntiin.

Tässä arbeettia ainakin kymmeneksi vuodeksi ja on investointina onnistuessaan sata miljoonaa kertaa potenssiin versus Ufojen parkkipaikka ja Törnävän kuusikon parturointi hukkatienpätkälle.

Omaa yliopistoa Seinäjoki ei voi saada tällä vuosituhannella maantieteestä ja tämän hetken yliopistojen sijoittelusta johtuen. Jokin aika sitten esitetyt visiot Tampereen korkeakoulujen kanssa kimppaan lyöttäytymisestä tekisivät meistä Parkanon metsien takana olevan tasamaiden sivutoimipisteen kokoerosta johtuen, kun taas yhteistyö Vaasan kanssa on kokonsa puolesta suhdeluvultaan 1:1 ja paremmin huutohollillakin.

Facebook-profiilissani on kysely kaikille Seinäjoen valtuutetuille, että mistä säästettäisiin, kun tilanne on mikä on. Vielä ei ole yksikään vaivautunut vastaamaan, mutta onneksi tämä ei ole aikaan sidottu juttu. Tämä vaalikausi on aikaa ehdotella näin ensi alkuun.

Timo Ekman

Seinäjoki

Kommentoi







Luetuimmat pääkirjoitukset