Lukijoilta: Halla-aho ei voi saada ristiä

Pyhän Ilkka oli mainio kokonaisuus. Päätoimittaja Satu Takala oli kolumnissaan allekirjoittaneen aatteellinen klooni. Ei lisättävää, ei poisjätettävää.

Lisättäköön sen verran, että aivan kaikilla ei ole edes täyttä käsitystä siitä, millä tasolla persujen aktiivien ja heidän komppaajien suunsoitto menee somessa. Takavuosien vinoilut kepun iänikuisesta naukumisesta etelän mediaa kohtaan kuulostaa nykyvalossa ihan yliopistotason mediakritiikiltä. Persut ovat ylivoimaisesti huonokäytöksisin, herkimmin loukkaantuva, suhteellisuudentajuttomin ja suppeakatseisin porukka ydintiimiltään, mitä Suomen puoluekartalta löytyy.

Itse uutispuolella oli Lännen Median haastattelu oikeusvaltion syvimmästä olemuksesta, jossa aivan seikkaperäisesti tuore KKO:n presidentti kertoi itsestäänselvyyden, että tuomiot perustuvat lakiin, eivät somen lynkkauksiin tai tuomareiden mutuiluihin.

Haastattelua oli myös kotimaisen oikeiston yhteisestä möröstä, islamista ja perinteisten arvojen murentumisesta, kun muutama sata homoa pääsee naimisiin ja sateenkaariväki esiintyy liikaa näkyvillä.

Juuri tässä oikeistoa yhteen haalivassa ulkoisen uhan dystopiassa ja Raamatun jakeiden unohtamisessa näkyy persujen kasvun ydin ja vaaran paikka. Halla-aho on millilleen toistamassa samoja virheitä kuin Soini jytkyä pohjustaessaan. Halla-aho on keräämässä varjonsa alle aivan liian sekalaisen seurakunnan, joka päihittää Soininkin äänten kalastelun.

Vaan mikä siis avuksi? Sehän on se vanha kunnon hallitusvastuu.

Tällä hetkellä persujen on aivan liian helppo puhua rannattomia joka tasolla, kun oppositiosta huudellaan ja nykyjohdon avulla ei ole edes hallitusvastuuta kokeiltu. Pitäisi kokeilla, niin alkaisi persujen nahanluonti eli hajoaminen toistamiseen.

Halla-aho ja muutama muu puolueesta alkavat olla älynlahjoiltaan ja poliittisilta kyvyiltään valmiita valtioneuvostoon, mutta kantona kaskessa on entisestään sekavampi äänestäjäkunta.

Miten laittaa persujen nationalistiset farmijoukkueet, oodinit ja sisulaiset, yhteen joidenkin kepusta, demareista ja kokoomuksesta loikanneiden kanssa? Niinpä niin. Ei yhtään mitenkään, kun yhdenkään isomman puolueen historia ei tunne tilannetta, että niistä ei olisi lohjennut porukoita ties minne.

Parlamentaarisen toimintakyvyn näyttö hallituksessa on se tulikaste, joka tälle poppoolle pitää ehdottomasti antaa seuraavassa hallituksessa.

Hallituksessa nähdään pitkävetotermein vain kaksi vaihtoehtoa:

1. Halla-aho pitää puolueen näpeissään ja porukkansa hallituskelpoisina, ja kaikenlaiset diktatuuria haikailevat xenofoobikot sekä väkivaltafantasioissa piehtaroivat saavat marssia omissa porukoissaan suoraan mellakkapoliisin syliin ja sieltä putkan ja käräjäsalin kautta ikuiseen oppositioon.

2. Halla-aho kokee omalla kohdallaan todeksi sen, kuinka vallankumous syö omat lapsensa ja hän löytää itsensä ja määrän x muita aatetovereitaan kristillisistä tai kokoomuksesta, mikäli intoa vielä politiikkaan piisaa, ja seuraa vierestä kuinka joku hänet syrjäyttänyt mussolini marssii soihtujensa kanssa ties missä päin Suomea. Oma porukka ei sinisten esimerkin myötä tule enää kysymykseenkään.

Tasapeli (konsensus) eli risti ei ole mahdollinen.

Timo Ekman

Seinäjoki

Kommentoi







Luetuimmat pääkirjoitukset