Lukijoilta: EU:n maatalouspolitiikalla suuri vaikutus Pohjanmaalle

EU-vaalien alla olen kerta toisensa jälkeen saanut vastata kysymykseen, miksi EU:n ns. budjetista maatalous on suurin yksittäinen menoerä?

Karkeasti ottaen EU:n budjetit ovat olleet kuluvalla 7 vuoden mittaisella ohjelmakaudella noin 165 miljardia euroa vuodessa, eli kolme kertaa Suomen valtion vuosibudjetin verran. EU-budjetti on noin yksi prosentti maiden kansantuotteesta. Unionin väkiluku on sata kertaa Suomen väkilukua suurempi.

Euroopassa maatalouden ja maaseudun tukemiseen käytetään EU-menoista noin 40 prosenttia eli runsaat 60 miljardia euroa vuodessa. Alueellinen kehittäminen vie noin kolmanneksen ja kaikki muut asiat viimeisen kolmanneksen.

Euroopan unioni on siis suuri maatalous- ja aluepolitiikan yhteistyöelin. Jäsenmaat vastaavat itse ja itsenäisesti sosiaali- ja terveydenhuollosta, koulutuksesta ja muista kansallisista menoista.

Mutta, miksi siis maatalous ja aluepolitiikka?

EU:n lähtökohtainen tavoite on turvata jokaisessa jäsenmaassa maatalouden harjoittaminen, huoltovarmuus ja maaseudun elinvoimaisuus. Siihen tarvitaan EU:n yhteinen ja mahdollisuuksien mukaan yhtenäinen suora taloudellinen tuki, joka on läpinäkyvä. Niiden lisäksi, olosuhteista riippuen tarvitaan kansallisia tukia, jotka nekin tulee hyväksyttää EU:ssa.

EU:n maataloustuen tarkoitus on myös varmistaa, että eurooppalainen tuotanto pärjää maailman halpatuotannon kanssa.

Monissa köyhissä maissa, missä ihmisten tulot ovat vain kymmenesosan EU:n vastaavista, maataloustuotteita pystytään tuottamaan todella edullisesti. Usein myös ruuan puhtautta, ruokaturvallisuutta ja eettisyyttä vaarantaen.

Mikä tärkeintä, läheskään kaikissa halpatuotantomaissa ei kaikkein köyhimmillä ole kuitenkaan varaa ostaa halvoillakaan hinnoilla ruokaa.

Ilman EU:n tukea omien maidemme tuotannolle, tosiasiassa teollisuudelle ja kuluttajille, nämä halvat maataloustuotteet vyöryisivät myös EU:n markkinoille ja peittoaisivat paljossa huomattavasti kalliimmat tuottajahintamme. Samalla kehitysmaiden ihmisten vatsat jäisivät vielä tyhjemmiksi.

Nyt edessä olevissa EU-parlamenttivaaleissa vaikutetaan siihen, millaisena maatalouden kohtelu EU-budjetissa jatkuu.

Juuri nyt on valmisteilla EU:n 7-vuotinen budjetti- ja ohjelmakausi. EU:n komission pohjaesitys leikkaisi jonkin verran maatalouden tukea ja paljon maaseutupolitiikan rahoitusta. Jos vielä Britannian ero EU:sta toteutuu, se uhkaa jättää ison budjettiaukon.

Olen ollut useammassa paneelissa viime viikkojen aikana, joissa on kysytty, pitäisikö näissä oloissa EU:n maataloustukea leikata tai siirtää muihin menokohteisiin? Ei pitäisi, on minun vastaukseni.

Suomessa tämä käsitys ei saa tukea edes kaikkien EU-parlamentaarikkojen keskuudessa. Esimerkiksi kokoomuksen Virkkunen on kahdessa paneelissa esittänyt maataloustuen vähentämistä.

Pohjanmaan maakunnille on vahvasta maatalous- ja elintarviketeollisuudesta johtuen, suuri merkitys maatalous- ja aluepolitiikan tuilla ja linjauksilla.

Mauri Pekkarinen (kesk.)

ehdokas EU-vaaleissa

Jyväskylä

Ilman EU:n tukea omien maidemme tuotannolle, tosiasiassa teollisuudelle ja kuluttajille, nämä halvat maataloustuotteet vyöryisivät myös EU:n markkinoille ja peittoaisivat paljossa huomattavasti kalliimmat tuottajahintamme.

Kommentoi







Luetuimmat pääkirjoitukset